torstai 26. kesäkuuta 2014

Espoon eliitti sai nuhteet


Kirjoitin aiemmin siitä kuinka Espoon Puolarmetsän terveyskeskus rikkoi lakia. Pyydän lukemaan blogikirjoitukseni aiheesta (joka sisältää asiasta tekemäni kantelun). Kyseisen kirjoitukseni voit lukea klikkaamalla tästä. Jonka pyydän tekemään ennen kuin luet tämän, jotta sisäistät asian paremmin.

Kyse oli lainvastaisesta ja ns. epävirallisesta käytännöstä Espoon kunnallisessa terveydenhoidossa.

Tein asiasta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle 28.3.2013. Päätös tuli 28.5.2014. Asiasta on uutisoitu mediassa tällä viikolla (nyt on torstai 26.6.2014).

Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on antanut moitteet Espoolle asiasta. Hän pyytää ohjaamaan terveyskeskukset lailliseen käytäntöön asiassa sekä pyytää ilmoittamaan Espoon toimenpiteet hänelle 31.8.2014 mennessä. Lisäksi hän on lähettänyt kantelupäätöksen Espoon kaupunginhallitukselle tiedoksi. Kantelupäätöksen voit lukea klikkaamalla tästä.

Espoon johtavan ylilääkärin selvityksen voit lukea klikkaamalla tästä.

Espoon viranomaisrikolliset ja kunnallispoliitikot saivat oikein kunnolla kuraa niskaansa. Tämä on jo toinen kerta kun kanteluni johtaa moitteisiin virkamiesten lisäksi myös politiikoille. Aiempi tällainen tapaus oli Suonenjoen juttu johon voit tutustua klikkaamalla tästä. Myös tämä Espoon tapaus päätynee oikeusasiamiehen vuoden 2014 vuosikirjaan (joka ilmestyy ensi vuonna 2015).

Espoon kunnallispoliitikot eivät ole huolehtinet siitä, että heidän politiikkansa on lainmukaista. Heidän  tekemänsä leikkaukset ovat johtaneet laittomaan viranomaistoimintaan. Jos halutaan oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa, niin ensimmäinen asia minkä täytyy muuttua, on se, että poliitikot ja viranomaiset rupeavat noudattamaan lakia. Eliitin rikollisuus on siis torjuttava.

Voima lehden teesi ”Raha ei lue lakia” osuu jälleen kerran oikeaan.

 

Tapauksesta uutisoitiin oikein näyttävästi mediassa:

 

Länsiväylä kirjoittaa mm. seuraavaa verkkosivuillaan 25.6.2014. Lue uutinen klikkaamalla tästä.

-        Oikeusasiamies kehottaa Espoota korjaamaan lainvastaiset menettelyt ja raportoimaan muutoksista hänelle elokuuhun mennessä.

-        Tieto ratkaisusta on lähetetty myös Espoon kaupunginhallitukselle.

-        Oikeusasiamiehen ratkaisu on annettu Espoota koskien, mutta periaate pätee myös kaikissa muissa Suomen kaupungeissa ja kunnissa.

-        Puolarmetsän terveyskeskus on kärsinyt Espoossa pahoista ruuhkista. Kaupunki ulkoisti terveysaseman palvelut yksityiselle toimijalle äskettäin.

-        Oikeusasiamies sai asiasta kantelun vuoden 2013 maalikuussa. Kantelussa kiinnitettiin huomiota siihen, että potilaat, joilla oli yksityinen sairasvakuutus, ohjattiin Puolarmetsästä yksityisiin palveluihin.

-        Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen toteaa, että kunnan on järjestettävä terveydenhuollon palvelut niin, että ne vastaavat asukkaiden hyvinvoinnin ja potilasturvallisuuden tarpeisiin riittävässä laajuudessa.

-        Palveluiden on lain mukaan oltava yhdenvertaisia, ja on kunnan tehtävä huolehtia, että tämä vaatimus toteutuu.

-        Espoon johtavan ylilääkärin vastineessa todetaan, että terveysasemien henkilöstö on koulutettu tarjoamaan kunnan palveluita asukkaille riippumatta näiden tulotasosta tai vakuutuksista. Potilaita on ylilääkärin mukaan neuvottu yksityisten palveluiden käyttämisestä, kun kaupungin palveluiden saatavuudessa on ollut ongelmia.

-        Ylilääkäri myöntää saaneensa asiasta yhteydenottoja asukkailta noin kerran vuodessa.

Metro uutisoi kuinka oikeusasiamies oikein jyrähti Espoolle. Lue uutinen klikkaamalla tästä.

Lue Taloussanomien (25.6.2014) uutinen klikkaamalla tästä.

YLE puolestaan uutisoi verkkosivuilla 25.6.2014 mm. seuraavaa. Lue uutinen klikkaamalla tästä.


-        Yle kertoi maaliskuussa tapauksesta, jossa espoolaisäiti haki tyttärensä korvatulehdukseen hoitoa Puolarmetsän terveysasemalta. Hänet oli kuitenkin ohjattu käyttämään yksityistä lääkäriä, sillä tyttärellä oli sairausvakuutus. Tapaus johti kanteluun oikeusasiamiehelle.

-        Espoon terveyskeskuksen johtava ylilääkäri toteaa oikeusasiamiehelle antamassaan selvityksessä, että terveysasemien henkilöstö koulutetaan tarjoamaan tarvittavat palvelut hoitoonhakeutuvan tulotasosta tai vakuutuksista riippumatta.

-        Ylilääkäri kuitenkin myöntää, että tilanteissa, joissa julkisten palveluiden saatavuus on ollut heikkoa, potilaita on toisinaan ohjattu käyttämään yksityisiä terveysasemia. Hänelle tällaisista tapauksista on tullut potilailta yhteydenottoja noin kerran vuodessa.

Lue lisää uutisia vaikka googlaamalla.

Onnistuin osumaan oikein kunnolla ampiaispesään. Sillä Espoossa on ollut hyvin pitkään sellainen mentaliteetti, että sosiaali – ja terveyspalveluita yksityistetään oikein urakalla. Tämä Espoon tapaus on siis hyvin tärkeä periaatteellinen kysymys.

Periaatteellinen ensinnäkin sen takia, että jokaisella on oikeus julkiseen terveydenhoitoon tulotasosta riippumatta ja sen takia, että jokaisella on valinnanvapaus käyttääkö hän julkista terveydenhoitoa vai ei (vaikka siis olisi vakuutus).

Periaatteellinen se on erityisesti noiden yksityistämisten vuoksi. Tämä on erittäin kiusallista kaikille sosiaali – ja terveysalan kapitalistiriistoyrityksille. Yksi tällainen yritys on Mehiläinen, joka hyötyy yksityistämisten lisäksi esimerkiksi siitä, että Suomessa otetaan lapsia turhaan huostaan. Mehiläinen on siis myös huostafirma. 1990-luvulla harjoitettu leikkauspolitiikka näkyy nyt siis esimerkiksi siinä, että kodinhoitoavun leikkaukset maksetaan moninkertaisesti lasten huostaanottojen lisääntymisenä. Tästä leikkauspolitiikasta on aiheutunut monelle ihmisille suuria inhimillisiä kärsimyksiä ja menetyksiä sekä tietysti valtiolle suurempia menoja. Lapsia voidaan siis myös ottaa huostaan pelkästään vanhempien ja perheen köyhyyden vuoksi vaikka sitä ei suoranaisesti myönnettäisikään. Näin pilataan lapsien tulevaisuus. Eliitti pilaa lapsien tulevaisuuden. Myös jotkut sosiaalialan ammattilaiset sanovat, että esimerkiksi kodinhoitajilla ja muilla ennalta ehkäisevillä tukitoimilla voitaisiin ehkäistä lasten huostaanottoja. Esimerkiksi eräs jo eläkkeellä oleva lastensuojelun sosiaalityöntekijä on sanonut, että lasten huostaanottobuumi on mennyt jo överiksi. Kapitalisti ja yksityistäjä näkee vain oman etunsa (ei muiden tai varsinkaan köyhien etua) sekä ajattelee asioista lyhytnäköisesti. Espoossa huostaanottoluvut ovat sitä paitsi korkeat.

Olisikohan Espoo hyvä paikka seuraaville kiakkokemuille!?
 

Muut lähteet:





torstai 19. kesäkuuta 2014

Perustuslaillisen ja subjetiivisen oikeuden rikkojat meinasivat viedä köyhiltä ruoan suusta

Lue aikaisempi blogikirjoitukseni tästä aiheesta täältä (niin ymmärrät paremmin mistä on kyse):
http://henriautero.blogspot.fi/2014/03/suonenjoen-sosiaalilautakunta-teki.html

Kyse oli toimeentulotuen leikkauksesta, joka oli lainvastainen. Onneksi tieto kulki Suonenjoella nopeasti ja laiton leikkaus peruttiin ennen kuin viranomaisrikolliset kerkesivät tehdä viattomille ihmisille vahinkoa. Tein asiasta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle, koska halusin tutkituttaa asian myös niin sanottuna jälkipuintina. Päätös annettiin 7.5.2014. Tein siis kantelun asiasta saamieni lehtitietojen perusteella.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin antoi kyseisessä päätöksessään huomautuksen Suonenjoen kaupungin sosiaalitoimelle, sosiaalijohtajalle ja niille luottamushenkilöille, jotka äänestivät kyseisen leikkauksen puolesta. Lisäksi Sakslin kiinnitti sosiaalijohtajan huomiota liittyen virkamiehen esteellisyysvaatimuksiin.

Sakslinin ratkaisun voit lukea täältä:
https://docs.google.com/file/d/0B-pBvvvhxaHLYnVUcXVoTTB3YjQ

Apulaisoikeusasiamies totesi kanteluuni antamassaan ratkaisussaan tiivistettynä muun muassa seuraavaa:
- Sosiaalilautakunnan päätös oli perustuslaillisen oikeuden (viimesijainen toimeentulo) ja erityisesti toimeentulotukilain vastainen. Laintulkinta on valtakunnallista ja tuen tarve tulee arvioida yksilöllisesti sekä perustuslain mukaan jokaisen vähimmäistoimeentulo on turvattava. Toimeentulotuki on (vähimmäistoimeentulon takaava) subjektiivinen oikeus eikä kunnan päätettävissä. Leikkausta ei siis voida perustella määrärahasyillä.
- Apulaisoikeusasiamies piti menettelyä erittäin vakavana ja moitittavana.
- Apulaisoikeusasiamies piti lainvastaisena sitä, että sosiaalijohtaja antoi asiassa selvityksen sosiaalilautakunnan puolesta ja sen hyväksymänä, koska kanteluni kohdistui myös sosiaalijohtajaan eli tällöin hän oli esteellinen antamaan selvityksen apulaisoikeusasiamiehelle.
- Apulaisoikeusasiamies antoi kanteluni johdosta huomautuksen Suonenjoen sosiaalitoimelle, sosiaalijohtajalle ja sosiaalilautakunnan niille jäsenille, jotka äänestivät lainvastaisen leikkauksen puolesta.
--------------
Eipä tähän oikein muuta voi sanoa, että todella törkeää viranomaisten ja politiikkojen mielivaltaa. Tämä on ensimmäinen kerta kun myös poliitikot saavat huomautuksen kanteluni johdosta (aivan sosiaalilautakunnan jäsenet ovat siis kunnallispolitiikkoja). Aiemmin ovat siis ”vain” virkamiehet saaneet moitteet.

Voima-lehden teesi ”Raha ei lue lakia” kuvaa tätä Suonenjoen tapausta oikein hyvin.
Mitäpä jos pidettäisiin seuraavat kiakkokemut Suonenjoella? Mitäpä sitä rahvas rikos – ja järjestyslaistakaan kun ei virkamiehet ja poliitikot perustuslaistakaan… Tää oli sitten vitsi, joten löytynee parempiakin kiakkokemukaupunkeja, esimerkiksi Helsinki, Tampere ja Turku.

EDIT: Pedanttina persoonana tarkensin otsikkoa, että kyse on nimenomaan perustuslaillisesta (ja subjektiivisesta) oikeudesta (eli toimeentulotuesta), eikä niinkään perustuslaista lakiterminä. Lisäsin ja tarkensin nämä seikat myös tekstiin. Kaupunginhallitus käytti asiassa onneksi otto-oikeuttaan ja palautti asian sosiaalilautakuntaan uudelleen käsiteltäväksi.

keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Pakkotyö ja perustuslaki

Aiempi blogikirjoitukseni käsitteli sosiaali – ja terveysministeriön suunnitelmia lisätä vastikkeellista sosiaaliturvaa (ns. kuntouttava työtoimintaa).

Tässä blogikirjoituksessani käsittelen samaa aihepiiriä. Voit lukea sen 
täältä, ellet ole jo lukenut (jonka pyydän lukemaan ennen kuin jatkat tämän tekstin lukemista pidemmälle, jotta sisäistät asian).

Viittaan yllä mainittuun blogikirjoitukseeni, jossa mainitaan mm. kuinka tämä kuntouttava pakkotyö on perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vastaista.

Ja katsotaanpa hieman tarkemmin mitä se perustuslaki sanoo tästä pakkotyöstä:

19 § 1 mom: Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.


= Ei kykene, koska ei ole töitä.

19 § 2 mom: Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.

= Niinpä. Eli taataan oikeus perustoimeentuloon esimerkiksi työttömyyden johdosta. Tätä turvaa ei voi riistää vaikka henkilö kieltäytyisi tanttojen työpajoista. Muu työ kuin palkallinen työ on siis pakkotyötä. Tämä on verrattavissa siihen jos työkyvytön tai vanhus joutuisi tekemään pakkotöitä.

18 § 1 mom: Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla.

= Hmm. Eli eipä onnistu työpajoilla puurtaminen ilman lainmukaista palkkaa.

Kuntouttavasta työtoiminnasta löytyy myös mielenkiintoinen korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ennakkopäätös (eli vuosikirjaratkaisu), jonka voit lukea 
täältä.

Kyseisessä tapauksessa viranomaiset olivat soveltaneet lakia väärin ties kuinka kauan ennen kuin KHO vihelsi pelin poikki. Asia koskee työvoiman palvelukeskuksia.

Eräs mielenkiintoinen seikka on se, että tällainen pakkotyö muistuttaa erittäin suuresti Suomen sotien jälkeisiä hätäaputöitä. Lue lisää hätäaputöistä 
täältä. Eli siis noissa hätäaputöissä sai välttämättömän toimeentulon ja ylöspidon. Aika lailla sama idea siis kuin ministeri Paula Risikonkin mallissa. Ruokapalkalla töihin tai muuten työttömyysturvaan tulee karenssi (tai toimeentulotukeen 20–40 prosentin leikkaus). Näiltä kuntouttavan pakkotyön mainosmannekiineilta on kuitenkin unohtunut se tosiseikka, että sotien jälkeisistä ajoista on jo hieman vierähtänyt aikaa.

Risikon karhukoplaan kuuluvat Risikon lisäksi mm. Rauman kaupungin sosiaali – ja terveysjohtaja Antti Parpo, TVY:n puheenjohtaja ja työpaikkakiusaaja Lea Karjalainen ja VATT:in ylijohtaja Juhana Vartiainen.

Risikon karhukoplaan kuuluu aika mielenkiintoinen ja ailahteleva ihminen, nimittäin työttömien valtakunnallisen yhdistyksen TVY:n puheenjohtaja Lea Karjalainen, joka on saanut tuomion työpaikkakiusaamisesta Helsingin käräjäoikeudessa. Helsingin hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Korkeimpaan oikeuteen ei haettu valituslupaa eli osapuolet tyytyivät hovioikeuden ratkaisuun.

Helsingin käräjäoikeuden tuomio
 ja Helsingin hovioikeuden tuomio ovat julkista tietoa (julkisuusperiaate), jotka sain pyytämällä tuomioistuimilta.

Nuo tuomiot siis kertovat työttömien valtakunnallisen yhdistyksen TVY:n puheenjohtajan Lea Karjalaisen harrastamasta työpaikkakiusaamisesta. Tuo TVY on Karjalaisen johdolla siis mukana organisoimassa mm. tuota osallistavaa sosiaaliturvaa (ns. kuntouttavaa työtoimintaa). Siinäpä meillä on oikein esimerkillinen ihminen puhumaan kuntouttavan työtoiminnan ja pakkotyön autuudesta ja ihanuudesta.

Karjalainen siis kiusasi työkaveriaan niin, että hänestä tuli työkyvytön. Sekö kuntouttaa?

Epäjohdonmukaisuudesta kertoo mm. lisäksi se, että kuinka Karjalainen vielä muutama vuosi sitten puhui oikein kauniisti työttömien syrjintää ja työttömyysturvan heikentämistä vastaan sekä kritisoi sosiaaliturvan vastikkeellistamista. Nyt kauniit puheet ovat vaihtuneet keppiin: työttömille hän tarjoaa osallistavaa aktivointia ja työpajatyöhön patistamista (kun palkkatöitä ei löydy, niin sitten pakkotöihin). Karjalaisella on siis takki kääntynyt, kun hän on päässyt mukaan eliitin työryhmään.

Sen lisäksi, että kuntouttava työtoiminta vastikkeellisen sosiaaliturvan muotona rikkoo esim. kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja perustuslakia, se rikkoo tasa-arvoon liittyvää lainsäädäntöä. Tämä ilmenee esimerkiksi siitä, että samasta työstä on maksettava JOKAISELLE sama palkka. Tätä vaativat ainakin työsopimuslaki ja 
työehtosopimukset sekä epäsuoremmin yhdenvertaisuusperiaate (perustuslain syrjintäkielto). Kaikki työ, josta ei makseta lakien (esim. työehtosopimukset) mukaista palkkaa on laitonta (= pakkotyö). Pakkotyöllä tarkoitan tässä yhteydessä työtä, joka tehdään vastoin tahtoa. Tahdonvastaisuudeksi lasketaan esim. ihmisoikeusjuridiikassa myös jonkin pakotteen / seuraamukseen uhalla tehty työ. Tällainen voi olla myös hallinnollinen pakote / seuraamus, esimerkiksi karenssi tai alennettu toimeentulotuki.

Korkein oikeus on myös linjannut, että hallinnollinen seuraamus on rinnastettavissa rikosoikeudelliseen seuraamukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että kun kerta ihmistä ei voi pakottaa työhön (säätämällä siitä rikoslaissa) esimerkiksi vankilan tai jonkin muun rikosoikeudellisen seuraamuksen uhalla
(=rikosoikeudellinen seuraamus), jollei hän ole syyllistynyt rikoslainmukaiseen tekoon (eli pois luetaan yhdyskuntapalvelus), joten ihmistä ei voi myöskään pakottaa tekemään työtä, josta hän ei saa lainmukaista palkkaa esimerkiksi hallintopäätöksen (esim. karenssi tai alennettu toimeentulotuki) uhalla (= hallinnollinen seuraamus). Lisää tästä KKO:n linjauksesta voi lukea aiemmasta blogikirjoituksestani (linkki tämän kirjoituksen alussa).

On aivan eri asia, jos se työkkärin virkailija tarjoaa töitä, joista saa OIKEAA PALKKAA ja työnhakija näistä kieltäytyy. Mutta jos tarjolla ei ole töitä, joista saa SITÄ OIKEAA PALKAA, niin tällöin yhteiskunta on velvollinen maksamaan työttömyyskorvauksen. Sellaista työtä ei siis määritellä laittomaksi, josta SAA OIKEAA PALKKAA. Lisää juridisia perusteluja esimerkiksi tähän asiaan voit lukea aiemmasta blogikirjoituksestani (linkki tämän kirjoituksen alussa). Hyvin yksinkertaista juridiikkaa mielestäni. Ja sehän sen työttömyyskorvauksen alkuperäinen idea onkin.

Kuten aikaansa seuraavat ihmiset tietävät, niin paljon pienemmistäkin tasa-arvoasioista on noussut hyvin suurikin julkinen keskustelu. Lillukanvarsistakin tapellaan välillä, mutta ketään ei tunnu kiinnostavan, että Suomessa laitetaan ihmisiä pakkotöihin ruokapalkalla. Kuntouttavana työtoiminta tehdään töitä laidasta laitaan: On esimerkiksi toimistohommia, tekstiilitöitä, puutöitä ja tietokonehommia. On tehty mölkkypelejäkin ja matkahuoltoakin pyöritetään osallistavalla sosiaaliturvalla. Lisäksi jossain päin Suomea on jopa tiiliseinää purettu ruokapalkalla.

Se, että jokin laki on ristiriidassa, esimerkiksi perustuslain kanssa, ei ole mitenkään erityisen harvinaista. Suomesta puuttuu riippumaton perustuslakituomioistuin. Tällä hetkellä sitä, ettei säädetä perustuslainvastaisia lakeja, valvoo yksittäisistä kansanedustajista koostuva perustuslakivaliokunta. Monet oikeusoppineet pitävät nykyistä mallia puolueellisena ja epäluottamusta herättävänä. Lisäksi jälkikäteiskontrolli puuttuu täysin eli esimerkiksi kukaan yksittäinen vääryyttä kokenut kansalainen ei voi tehdä valitusta perustuslakituomioistuimeen, koska sellaista ei ole. Esimerkiksi Saksassa on käytössä perustuslakituomioistuin. Saksassa on mahdollista myös esimerkiksi se, että tietty määrä kansalaisia (joukkokanne) voi tehdä perustuslakituomioistuimelle aloitteen siitä, että tuomioistuin tutkii, onko jokin laki ristiriidassa perustuslain kanssa. Mikäli perustuslakituomioistuin havaitsee, että jokin laki on ristiriidassa perustuslain kanssa, se voi määrätä kyseisen lain lakkautettavaksi.

Paula Risikko on huomannut, että termi ”vastikkeellinen sosiaaliturva” ei pure kansalaisiin, minkä johdosta hän on alkanut puhua ”osallistavasta sosiaaliturvasta”. Siis nimi vain vaihdetaan, jotta ihmisoikeusrikos voisi onnistua. Siis paskaa puhutaan ja asioita peitellään. Tämänkaltaista työleirejä ihannoivaa propagandaa harrasti myös eräs saksalainen ministeri nimeltään Joseph Goebbels aikoinaan 1930- ja 40-luvuilla.

Työttömät kuulevat välillä juttuja sosiaali- ja työvoimavirkailijoiden suusta, kuinka ihanan kuntouttavaa ja mahtavaa sekä arkielämänhallintaa parantavaa se kuntouttava työtoiminta on. Liiallinen työn ihannointi ei ole mielestäni hyvä asia.

Ja nyt faktat oikeasti pöytään.

Tutkimukset osoittavat, että kuntouttava pakkotyö parantaa työttömän työllistymismahdollisuuksia vain harvoissa tapauksissa. Itseasiassa vain noin viidessä prosentissa tapauksista. Tätä ei Risikko ole halunnut kertoa julkisuuteen. Joidenkin yhteinen hokema näyttää siis olevan, että kuntouttava pakkotyö vapauttaa. Arbeit macht frei. Kuntouttavassa pakkotyössä on siis samoja piirteitä kuin fasismissa ja natsismissa.

Niille, jotka menettävät työttömyysetuutensa suosittelen seuraavaa toimintatapaa:



  1. Valitus työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle
  2. Valitus vakuutusoikeuteen
  3. Valitus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen
  4. Jos ja kun valitus otetaan tutkittavaksi ja olet mahdollisesti saanut maksuttoman oikeusavun niin sitten asianajajaksi vaikka Täti Tomera ajamaan innokkaasti tätäkin tasa-arvoasiaa.
  5. Pakkotyö loppuu, koska se on Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaista.