lauantai 28. helmikuuta 2015

Työttömien hyväksikäyttöä Vaasassa

YLE-uutiset kertoo 27.2.2015 artikkelissaan seuraavaa:
  • Vaasan kaupunki on kokeillut pitkäaikaistyöttömien palkkausta vanhusten avuksi kaksi vuotta. Viime vuonna avustajan sai 250 vanhusta.
  • Kotona asuvien vanhusten avustajien lisäksi kaupunki hakee apuja työttömistä myös Vuorikodin palvelutaloon. Sinne kaupunki hakee kuntouttavan työtoiminnan piiristä 50 apulaista. Heidän tehtävänsä on auttaa Vuorikodin asukkaita talon sisällä päivittäisissä toimissa.
Artikkelissa puhutaan harhaanjohtavasti työllistämisestä. Sitä se ei todellakaan ole. Ainakaan siltä osin kun kyse on kuntouttavasta työtoiminnasta tai muusta ns. sosiaaliturvatyöstä. Kyse on siis työtoiminnasta, josta ei makseta oikeaa palkkaa eikä siitä muodostu työsuhdetta. Tämä on klassinen virhe minkä toimittajat monesti tekevät kirjoittaessaan tällaisesta työtoiminnasta. Toimittajien tietämys asiasta voi siis olla monesti aika heikkolaatuista.

On toki hienoa, että vanhuksia voi auttaa, mutta mielestäni sen on tapahduttava vapaaehtoisesti eikä työttömyyskorvaukseen liittyvän karenssin uhalla. Sama koskee toimeentulotukeen liittyvää leikkausta. Nämä ovat siis rangaistustoimenpiteitä jos ei suostu tekemään töitä ilman palkkaa sosiaaliturvan vastineeksi.

Muut mietteeni asiasta voitte lukea alta.
 
Lähetin asiasta alla olevan kantelun Länsi - ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon:
-----------------
Pyydän aluehallintovirastoa tutkimaan seuraavan asian:
 
YLE-uutisista ilmenee seuraavaa:
 
- Vaasan kaupunki on kokeillut pitkäaikaistyöttömien palkkausta vanhusten avuksi kaksi vuotta. Viime vuonna avustajan sai 250 vanhusta.
 
Uutisartikkelin perusteella kyse on toiminnasta, jolla mitä ilmeisemmin korvataan kaupungin omaa työvoimaa. Ainakin toimipaikka on jollakin tasolla riippuvainen työttömien työpanoksesta.
Artikkelissa vanhus sanoo, että apu on tarpeellinen. Tämä on tietenkin hyvä asia, että apu on vanhukselle tarpeellista, mutta se osoittaa sen, että työttömät ovat tarpeellista ja tuottavaa työvoimaa.
Tällöin heidän tulisi saada oikea palkka työstään. Kyseessä ei siis ole oikea työsuhde vaan työtoiminta, joka on siis sosiaalipalvelua.
 

Sosiaali – ja terveysministeriössä on käynnissä selvitys kuntouttavan työtoiminnan lainmukaisuudesta. Asia koskee kuntien tekemiä lainvastaisuuksia. Tämä kantelu koskee siis Vaasan toimintaa.
 
Mielestäni tämä on selkeästi lainvastaista, koska

* THL:n mukaan:

- Kuntouttavalla työtoiminnalla ei saa korvata virkasuhteessa tai työsuhteessa tehtävää työtä. Kuntouttavan työtoiminnan asiakas ei siis voi esimerkiksi korvata kuntouttavan työtoiminnan toimipaikan työntekijää tai toimia hänen sijaisenaan.

- Toimipaikka ei saa olla riippuvainen asiakkaiden työpanoksesta.

- Sijoitettaessa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita esimerkiksi alihankintatöihin tai kunnan toimipaikkoihin on aina mietittävä, ovatko työtehtävät sellaisia, että niillä mahdollisesti korvataan palkkasuhteista työtä. Yleissääntönä voidaan todeta, että tuotannollisen työn tai kunnan palvelun ollessa kyseessä ne eivät saa olla riippuvaisia kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työpanoksesta.
 
 
* Tästä on myös STM:n ohjekirje kunnille. Lain rikkominen kunnissa on siis laaja-alaista.
 
Ohjekirje tässä:
http://www.stm.fi/tiedotteet/kuntainfot/kuntainfo/-/view/1900001

Kunnioittaen:

Henri Autero
Vaasa
-----------------
Tarkennus 1.3.2015

Lukemani tiedon mukaan osa vanhusten avustustoiminnasta järjestetään 1600 euron bruttopalkalla eli ilmeisesti osalla on oikea työsuhde. Tämän seikan olen tähän blogitekstiini tarkentanut. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että oikeassa työsuhteessa olevat ja sosiaaliturvasta elantonsa saavat ovat eriarvoisessa asemassa työpaikalla. Tästä olen lähettänyt myös tarkennuksen aluehallintovirastoon tänään. Lähde: Pohjalainen 28.2.2015 / Artikkeli sosiaaliministeri Laura Rädyn vierailusta Vaasassa.

Lue artikkeli klikkaamalla tästä.

torstai 26. helmikuuta 2015

Työläisen riistoa oikeusvaltiossa

Tässä on kirjoittamani tiivistelmä osallistavasta (eli vastikkeellisesta) sosiaaliturvasta

Käsittelen tässä kirjoituksessani osallistavaan sosiaaliturvaan liittyviä laillisuusnäkökulmia. Mielestäni on erittäin järkyttävää kuinka oikeus – ja hyvinvointivaltiossa voi tapahtua jotain näinkin hämärää toimintaa. Mietitäänpä aluksi osallistavan sosiaaliturvan perustuslain mukaisuutta.
Mennään arkistojen uumeniin ja vuoteen 1997. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on nimittäin kyseisenä vuonna katsonut, että koko toimeentulotukilaki (mukaan lukien toimeentulotuen vastikkeellisuus) voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Tämä siis liittyy vastikkeelliseen eli osallistavaan sosiaaliturvaan siten, että myös toimeentulotuesta voidaan tehdä vastikkeellista sosiaaliviranomaisen päätöksillä siihen kohdistuvilla leikkauksilla, mikäli henkilö kieltäytyy palkattomasta työstä. Mutta ei siinä suinkaan vielä kaikki. Asiassa kuultu perustuslakiasiantuntija (Martin Scheinin) asettui nimittäin päinvastaiselle kannalle. Hänen mielestään kyseinen laki olisi tullut käsitellä perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Hän antoi asiasta kirjallisen lausunnon. Sekin on vuodelta 1997.
Jokainen voi mielessään miettiä kumpaan luottaa enemmän perustuslakiasiantuntijaan (joka on ihan oikeasti lainoppinut ihminen ja pätevä laintuntija) vai yksittäisistä kansanedustajista koostuvaan perustuslakivaliokuntaan (siis politiikkoihin, jotka käyttävät tuomarinvaltaa). Ymmärsit aivan oikein. Siis poliitikot ovat ikään kuin tuomarin asemassa kun he tekevät päätöksen jonkin lain perustuslainmukaisuudesta. Lain muuttaminen tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä on varmasti helpompaa ja kitkattomampaa. Vältytään näet turhalta byrokratialta ja julkisuudelta eli asian kriittiseltä tarkistelulta.
Lisäksi on hyvin kyseenalaista onko tämä osallistava sosiaaliturva muutenkaan perustuslain mukaista. Nimittäin perustuslain mukaan jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Kysymys kuuluu onko perusturvan vastineeksi tehtävä työ sellaista, että tuo oikeus toteutuu? Eikö se ole vain ruokapalkkahommaa, joka ei enää kuulu nykyaikaiseen oikeus – ja hyvinvointivaltioon saati moderniin perustuslakiin? Kuitenkin nämä monet sosiaaliturvatyöt vastaavat ihan oikeaa työtä. Kaikki niistä eivät vain ole pelkkää kevyttä yhdessäoloa ja yhteisöllisyyttä. Esimerkkeinä seuraavat työt: Matkahuollon pyörittämistä, risusavottaa, metallitöitä ja huonekalujen entisöintiä. Lisääkö tällainen työ työmiehen – tai naisen osallisuutta yhteiskuntaan? Esimerkkinä vaikka sellainen seikka, että onko oikein se, että metallimies A saa työstään oikeaa palkkaa ja toinen (metallimies B) vain vastikkeellista sosiaaliturvaa? Missä on ammatillinen tasa-arvo? Miksi toista alistetaan yhteiskunnan taholta ja pidetään B-luokan kansalaisena?
Lisäksi julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta. Samaten työllisyyttä on edistettävä. Ovatko tällaiset työt perus – ja ihmisoikeuksien mukaista työllisyyden edistämistä? Kilpailuyhteiskunnasta pudonneet työväenluokkaan kuuluvat ihmiset joutuvat helposti näihin pakkotöihin. Ei kai toimeentulotuen leikkaus tai työttömyyskorvaukseen liittyvä karenssi ole oikein vain sen vuoksi, että monet ovat jääneet kilpailun jalkoihin?
Tämän jutun ohessa olevasta perustuslakiboxista voit katsoa muita kohtia perustuslaista.

PERUSTUSLAKIBOXI

19 § 1 mom: Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.  

= Ei kykene, koska ei ole töitä. Kysymys kuuluu voidaanko ihminen pakottaa ilmaistöihin ilman, että tuo oikeus ei vaarannu?

19 § 2 mom: Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.

= Niinpä. Eli taataan oikeus perustoimeentuloon esimerkiksi työttömyyden johdosta. Eikö vastikkeellisuus-logiikalla voitaisi myös pakottaa esimerkiksi vanhukset pakkotöihin? Ei muuta kuin Pihtiputaan mummot ja vaarit neulomaan sukkia, risusavottaan tai tekemään muita ilmaistöitä eläkkeensä vastineeksi. Eikö kuulostakin aika rajulta? Mutta millä tavalla perustoimeentulon turvaan liittyvä oikeus on erilainen työttömällä?

18 § 1 mom: Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla.

= Hmm. Eli eipä taida onnistua työpajoilla puurtaminen ilman lainmukaista palkkaa.

Mietitäänpäs seuraavaksi ja lopuksi vielä muita lain rikkomisia liittyen tähän samaiseen aiheeseen.

Lain mukaan kuntouttavalla työtoiminnalla ei saa korvata virkasuhteessa tai työsuhteessa tehtävää työtä. Silti näin tapahtuu eri puolilla Suomea. Alla pari esimerkkiä:

·        Ilmanvaihtolaitteita kehittävä ja valmistava yritys Vallox Oy teettää alihankintatyötä Loimaan kaupungin kehitysvammaisten toimintakeskuksessa sekä pitkäaikaistyöttömillä.


Katso THL-kohta.


THL:n mukaan:

- Kuntouttavalla työtoiminnalla ei saa korvata virkasuhteessa tai työsuhteessa tehtävää työtä. Kuntouttavan työtoiminnan asiakas ei siis voi esimerkiksi korvata kuntouttavan työtoiminnan toimipaikan työntekijää tai toimia hänen sijaisenaan.

- Toimipaikka ei saa olla riippuvainen asiakkaiden työpanoksesta.

- Sijoitettaessa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita esimerkiksi alihankintatöihin tai kunnan toimipaikkoihin on aina mietittävä, ovatko työtehtävät sellaisia, että niillä mahdollisesti korvataan palkkasuhteista työtä. Yleissääntönä voidaan todeta, että tuotannollisen työn tai kunnan palvelun ollessa kyseessä ne eivät saa olla riippuvaisia kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työpanoksesta.

·        Työelämävalmennus Valma Oy tiedottaa nettisivuillaan 19.12.2014, että tämän vuoden (2015) alusta Kuntayhtymä Tuoterengas yhtiöitetään (Valmaksi). Nykyään toimintaa siis järjestää osakeyhtiö. Yhtiö on maailmankuulu tunnetusta mölkky-pelistään. 
Kuten edelläkin (THL-kohta) on todettu, niin lainsäädännössä todetaan yksiselitteisesti, että kuntouttavalla työtoiminnalla ei voida korvata oikeaa palkkatyötä. Tähän ei vaikuta se, että yritys on mahdollisesti julkisen sektorin omistama joko osittain tai kokonaan. Se on silti yritys, joka toimii osakeyhtiölain mukaisesti. Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 6 §:n 2 momentin mukaan kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä. Tällainen sopiminen on siis mitätöntä ja lainvastaista. Silti sitä on noudatettu yhteiskunnan ja julkisen vallan siunauksella.

Sosiaali – ja terveysministeriö on selvittänyt näitä lainvastaisia käytäntöjä. Ministeriö on antanut asiasta tiedonannon 31.12.2014.

Tiedonannossa todetaan esimerkiksi seuraavaa:

·        Kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä. Tällä pyritään siihen, että kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työpanosta ei käytetä taloudellisen voiton tuottamiseen. Myös yhdistys tai säätiö voidaan katsoa yritykseksi, jos se harjoittaa elinkeinotoimintaa. Sama pätee avoimilla markkinoilla toimiviin liikelaitoksiin.

Jutun lähteet:
Perustuslaki / Finlex
Google haku: metallityö kuntouttava työtoiminta
Google haku: risusavotta kuntouttava työtoiminta
Google haku: matkahuolto kuntouttava työtoiminta
Google haku: huonekalujen entisöinti kuntouttava työtoiminta
Kirjoitukset: www.sakutimonen.com
Google haku: mölkky tuoterengas
Kirjoitustuotantoni: henriautero.blogspot.fi

tiistai 24. helmikuuta 2015

Kuntoutusesimerkki Nokialta

Päätin tässä vähän harjoittaa salapoliisityötä ja tutkimusta syntymäpaikkakunnastani liittyen ”kuntouttavaan työtoimintaan”.

Nokian kaupunginhallituksen kokouspöytäkirjassa (kokous pvm 5.5.2014) todetaan sivulla 6, että Nokian työttömyysaste on Tampereen jälkeen korkein Pirkanmaalla.
Kaupunki päättikin kyseisessä kokouksessaan ottaa kyseenalaiset ja tilastoja siivoavat keinot käyttöön työttömyyden hoitoon. Nimittäin lisätä ”kuntouttavan työn” määrää. Jokainen voi perehtyä aiempiin kirjoituksiini tällaisesta työtoiminnasta. Niistä selviää näkemykseni aika hyvin. Ydinpointti on se, että miten tällainen työ voisi olla mitenkään palkitsevaa ja kuntouttavaa kun siitä ei makseta oikeaa palkkaa eikä siitä esimerkiksi kerry eläkettä?
Hommahan menee niin, että kaupunki säästää työttömyyteen liittyvissä kustannuksissa. Tätä tapahtuu myös muissa Suomen kunnissa. Tämä johtuu valtion osuudesta työttömyyden kustannusten hoitoon. Alla on kuvakaappaus kaupunginhallituksen kokouspöytäkirjasta kuinka valtio palkitsee kaupungin. Kaupunki siis nettoaa arviolta 191 200 euroa panostamalla tällaiseen humpuukiaktivointiin.



Muut lähteet:
http://www.omanokia.fi/paatoksenteko/getfile.php?file=714

Höpöhöpöhommaa sanon minä. Kaupunki on aiemminkin toiminut kyseenlaisesti. Kirjoitin 3.12.2014 kuinka kaupunki yksityistää julkista valtaa laittomasti. Lue kirjoitukseni klikkaamalla tästä.
Tämän vuoden alussa olen kirjoittanut sosiaalipalveluksi kutsuttavista töistä esimerkiksi seuraavaa:
Kohdassa muut lähteet on ensimmäisenä Nokian Uutisten artikkeli tästä asiasta. Toisena on mainitsemani kokouspöytäkirja. Artikkelissa kaupungin sosiaalityön johtaja esittelee laskelmiaan ja selvitystään asiasta. Tässä maassa siis kutsutaan sosiaalipalveluksi ja kuntoutukseksi sitä, että työttömät tekevät töitä sosiaaliturvansa eteen ilmaiseksi ilman työsuhdetta. Tiedän omakohtaisen kokemukseni kautta kuinka lastensuojelussa puhutaan esimerkiksi ”sosiaalisesta kuntoutuksesta ja elämänhallinnasta”. Sosiaalitätimäinen kapulakieli on laajentunut lastensuojelusta myös työllisyysasioihin.
Laitan linkin tähän kirjoitukseni loppuun siitä kuinka nämä asiat alkavat oikein kunnolla tulemaan ilmi. Lue linkki klikkaamalla tästä. Se koskee laillisuusasioita.

maanantai 16. helmikuuta 2015

Suomalaisesta sosiaalipolitiikasta ja ihmisoikeuksista

Iltalehti 15.2.2015
Olen useasti kirjoittanut siitä kuinka Suomi loukkaa ihmisoikeuksia. Viime viikolla uutisissa vilahti jotain mielenkiintoista. Uutisissa kerrottiin Suomen sosiaaliturvan tasosta, joka on liian alhainen.

Tässä muutama teksti asiasta:

·       Perustuslakiblogi: Pauli Rautiainen: Oikeus sosiaaliturvaan ei toteudu Suomessa
https://perustuslakiblogi.wordpress.com/2015/02/11/pauli-rautiainen-oikeus-sosiaaliturvaan-ei-toteudu-suomessa

·        STM: Sosiaalisten oikeuksien komitealta päätös Suomen vähimmäisturvan tasosta
http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1902893

·        Iltalehti: Suomi saa sapiskaa - sosiaaliturva Romanian tasoa?
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015021319186274_uu.shtml


Sapiskat antoi siis Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea.
Iltalehden uutisessa todetaan mm. seuraavaa:

·       Suomi joutui nuhteluiden kanssa melkoiseen kastiin. Euroopan neuvoston 47 jäsenvaltiosta kaikkiaan 21 maan sosiaaliturvan etuudet on todettu riittämättömiksi. Näitä maita ovat muun muassa Armenia, Bulgaria, Georgia, Moldova, Montenegro, Romania, Venäjä – sekä yllättäen Suomi ja Ruotsi.
Euroopan neuvostoon kuuluu tuon sosiaalisten oikeuksien komitean lisäksi esimerkiksi ihmisoikeustuomioistuin. Suomi johtaa muita pohjoismaita selvästi ihmisoikeustuomioiden määrässä. Lisäksi ihmisoikeussopimuksen mukaan voidaan tulkita, että tämä vastikkeellinen sosiaaliturva rikkoo orjuuden ja pakkotyön kieltoa joksi voidaan tulkita myös hallinnollinen sanktio eli tässä tapauksessa karenssi tai toimeentulotuen leikkaus. Orjuuden ei siis ihmisoikeussopimuksen mukaan tarvitse perustua suoranaiseen pakkoon vaan ihmisen alistaminen jonkin sanktion uhalla riittää orjuuttamisperusteeksi.
Lähteet:
Aiempi kirjoitustuotantoni: henriautero.blogspot.fi
Sen lisäksi, että sosiaaliturva on itsessään riittämätön, niin ihmisiä pakotetaan tekemään töitä vastikkeeksi sen eteen. Miltä kuulostaa se, että tällä vastikkeellisella sosiaaliturvalla alistetaan ihmisiä ilman palkkaa tekemään ihan oikeita töitä vastaavia hommia? Esimerkiksi moukaroimaan tiiliseinää, ahkeroimaan risusavotassa tai pyörittämään matkahuoltoa.
Minä vastustan ihmisten välinearvoistamista työelämässä. Ihan samanlailla kun työelämän edustajat syyllistävät synnyttäviä naisia niin samanlailla myös vaikkapa syrjäytynyt ja työtön mies voi joutua sorron ja eriarvoistamisen uhriksi.
Tässä muutama kirjoitukseni lisää tästä aiheesta:

Sosiaalialan on vallannut kyyninen markkinaideologia. Lue lisää klikkaamalla tästä. Yhteiskunnallisen tutkimuksen mukaan suomalaisten sosiaalityöntekijöiden asenteet köyhiä kohtaan ovat pohjoismaiden tylyimmät. Lue lisää klikkaamalla tästä.

Lukemalla esimerkiksi seuraavat kirjoitukseni (klikkaa linkkiä) selviää lastensuojeluasioista:

Lastensuojeluasioista puheen ollen huostaanotetut nuoret ovat potentiaalisia uhreja vastikkeellisiin sosiaaliturvatöihin eli negatiivinen sosiaalipolitiikka voi jatkua täysi-ikäisenä myös huostaanoton jälkeen.
Kauanko annamme jatkua yksilöä syyllistävän mentaliteetin sosiaalialalla ja yhteiskunnassa? Pienen ihmisen syyllistäminen valheellisella mutu-tiedolla saa päivä päivältä enemmän holokaustin piirteitä.
Linkitän lopuksi seuraavan kirjoituksen:
YLE: Tutkija nuorten yksinäisyydestä: "Ihmiskuvamme on kaventunut – ujoudelle ei ole enää tilaa":
http://yle.fi/uutiset/tutkija_nuorten_yksinaisyydesta_ihmiskuvamme_on_kaventunut__ujoudelle_ei_ole_enaa_tilaa/7801807

maanantai 9. helmikuuta 2015

Kapitalistit ovat kuin koulukiusaajia

Mietin tässä kirjoituksessani niinkin tunteita herättäviä aiheita kuin syrjäytyminen ja huono-osaisuus. Puolustan syrjäytyneitä ihmisiä ja ihannoin heidän boheemia elämänasennettaan. Esimerkiksi sitä kuinka monet heistä pystyvät nauttimaan hyvinkin pienistä asioista. Jos moni kapitaalin kerääjä ottaisi saman asenteen, niin maailma olisi paljon parempi paikka. Yhteiskuntakritiikki sekä kilpailuyhteiskunnan ja kapitalismin vastustaminen kiehtoo minua. Mielestäni kurjuuden romantisointi sekä tasa-arvon ja inhimillisten arvojen puolustaminen on kaunista ja hyvää. Se on rikkautta jolla on arvoa.

Suomi on luokkayhteiskunta, jossa ihmiset eivät ole tasavertaisessa asemassa. Otetaanpa esimerkiksi työelämä ja kilpailukykyvalmennus. Esimerkkejä kilpailukykyvalmennuksesta ovat työelämävalmennus ja kuntouttava työtoiminta. Näillä tarkoitan sosiaaliturvatöitä, jotka ovat useasti jopa vastikkeellisia. Aiemmista kirjoituksistani käy varsin hyvin selväksi mielipiteeni näihin. Viime aikoina on oikein urakalla alkanut paljastumaan lainvastaisuuksia näissä asioissa. Tyypillinen esimerkki on se, että näillä sosiaaliturvatöillä on korvattu oikeaa työvoimaa ja jopa tarjottu alihankintana työvoimaa erilaisille yrityksille. Siis puhdasoppisen luokkateorian mukaan kapitalisteille. Näistä olenkin tehnyt useamman kantelun (eli kansankielellä valituksen).

Tasa-arvoa puolustavana ns. "valitustehtailijana" olen sitä mieltä, että samasta työstä on maksettava sama palkka eikä ketään saa asettaa henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella eriarvoiseen asemaan työelämässä. Oli työntekijä sitten vaikkapa mies, nainen, mielenterveys – tai elämänhallintaongelmainen tai housuunsa kuseva spurgu niin sama palkka samasta työstä. Jos ihmisellä on niin huono elämänhallinta, että hän ei kykene työntekoon niin sitähän varten on olemassa työkyvyttömyyseläke. Jos hän haluaa tehdä töitä ilmaiseksi jossain työpajalla, niin se hänelle suotakoon, mutta älköön häntä siihen pakottako. Me emme elä missään natsi-Saksassa, jossa esimerkiksi mielenterveysongelmaisten sorto oli OK. Sivistysvaltiossa työttömyysturva on nimenomaan korvaus työttömyydestä eikä sitä saa käyttää sorron välineenä.
Kapitalismi on vahvemman oikeutta ja siitä se on nimenomaan syntynytkin. Kun ihmiskunta keksi yksityisomistuksen niin sen kanssa mies vahvempana sukupuolena alisti naisen varmistaakseen hänen synnyttävän miehelle perillisen, joka aikanaan oli perivä isänsä. Sukupuoli ei kuitenkaan ole ainut eriarvoistavan luokittelun väline. Esimerkkinä vaikkapa sellainen seikka, että mielestäni on ihan yhtä väärin ja tuomittavaa sortaa mielenterveysongelmaista miestä elämänhallinnan vaikeuksien takia kuin naista synnyttämisen vuoksi. Kuntouttava työtoiminta ja työelämävalmennus sekä kapitalismi ja kilpailuyhteiskunta ovatkin siis eriarvoistavaa ihmisten luokittelua. Tähän sortamiseen osallistuvat myös kilpailuyhteiskunnan viranomaiset toteuttaessaan porvarillisia lakeja. Kapitalistit ja kilpailuyhteiskunnan instanssit ovat kuin koulukiusaajia, jotka tekosyyn saadessaan asettavat pienen ihmisen eriarvoiseen asemaan.

Orjatyö ei lisää osallisuutta yhteiskuntaan vaan päinvastoin lisää ihmisen tunnetta itsestään b-luokan kansalaisena. Emme kai halua feodaaliyhteiskuntaa ja maaorjia takaisin!?
Kansan Uutiset julistaa tulevaisuuden uhkakuvaa: Työttömyysturvassa takaisin 50-luvulle? Lue kirjoitus klikkaamalla tästä.
Tässä pari aikaisempaa kirjoitustani liittyen lakiasioihin:
Tässä viimeisin kapitalismin vastainen kirjoitukseni:

Päätän tämän kirjoitukseni syrjäytymistä kuvaavaan biisiin:
Steen 1 – Pikku Pirihuora:

maanantai 2. helmikuuta 2015

Lakimuistio / Sosiaaliturvatyö

Alla on sosiaaliturvatöistä viime viikolla kirjoittamani muistio. Muistio liittyy lain rikkomisiin. Muistio ei ole kaiken kattava, mutta antaa Suomen touhusta sosiaaliturvatyön suhteen hyvää osviittaa. Se siis sisältää esimerkkejä lain rikkomisista.
------------------------------
Muistio / Sosiaaliturvatyö / Lain rikkominen

Laatinut: Henri Autero / Kirjoitettu Vaasassa 29.1.2015

Lakiperusteet (kaikissa samat):

1.      Työvoiman korvaaminen

THL:n mukaan:

- Kuntouttavalla työtoiminnalla ei saa korvata virkasuhteessa tai työsuhteessa tehtävää työtä. Kuntouttavan työtoiminnan asiakas ei siis voi esimerkiksi korvata kuntouttavan työtoiminnan toimipaikan työntekijää tai toimia hänen sijaisenaan.

- Toimipaikka ei saa olla riippuvainen asiakkaiden työpanoksesta.

- Sijoitettaessa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita esimerkiksi alihankintatöihin tai kunnan toimipaikkoihin on aina mietittävä, ovatko työtehtävät sellaisia, että niillä mahdollisesti korvataan palkkasuhteista työtä. Yleissääntönä voidaan todeta, että tuotannollisen työn tai kunnan palvelun ollessa kyseessä ne eivät saa olla riippuvaisia kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työpanoksesta.

Lisätietoa: LIITE laki-1

2.      Yhtiöittäminen

 
Kyseiset julkisen vallan tahot ovat sopineet kyseisen yrityksen kanssa kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä. Laissa kuitenkin todetaan yksiselitteisesti, että kuntouttavalla työtoiminnalla ei voida korvata oikeaa palkkatyötä. Tähän ei vaikuta se, että yritys on mahdollisesti julkisen sektorin omistama joko osittain tai kokonaan. Se on silti yritys, joka toimii osakeyhtiölain mukaisesti. Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 6 §:n 2 momentin mukaan kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä. Tällainen sopiminen on siis mitätöntä ja lainvastaista. Silti sitä on noudatettu virkamiesten ja julkisen vallan siunauksella. Virkamiehillä tarkoitan esimerkiksi työvoimatoimiston ja sosiaaliviraston henkilökuntaa.

Alla on lueteltu lain rikkomisia:

1.      Vallox Oy

Asian kuvaus:
Vallox Oy teettää alihankintatyötä Loimaan kaupungin kehitysvammaisten toimintakeskuksessa sekä pitkäaikaistyöttömillä.

Lisätietoa:

LIITTEET 1 ja 2

LAKIPERUSTE 1 ja 2
 
2.      Valma Oy

Asian kuvaus:

Työelämävalmennus Valma Oy tiedottaa nettisivuillaan 19.12.2014, että tämän vuoden (2015) alusta Kuntayhtymä Tuoterengas yhtiöitetään (Valmaksi). Nykyään toimintaa siis järjestää osakeyhtiö.
 
Lisätietoa:

LIITTEET 3 ja 4

LAKIPERUSTE 1 ja 2

LISÄLIITTEET: A1 + A2 + A3 + A4


3.      Jupiter


Jupiter-säätiö tekee yhteistyötä jäteyhtiö Oy Stormossen Ab:n kanssa. Jupiter-työpajalla on kierrätysosasto EkoCenter. Tämä tarkoittaa mitä ilmeisemmin sitä, että jäteyhtiö hyötyy työttömien työpanoksesta (lue: kierrätysosasto). Kyseinen jäteyhtiö kuuluu myös Jupiter-säätiön perustajajäseniin. Säätiön perustajajäseniin kuuluvat myös esimerkiksi Vaasan kaupunki ja Mustasaaren kunta. Edellä mainitut ovat julkista valtaa edustavia tahoja joiden siis tulisi olla huolellisia sen suhteen, että lakia ei rikota.


Lisätietoa:

LIITTEET 5 ja 6


LAKIPERUSTE 1 ja 2


4.      Perämeren Jähti Oy


Tämä jähti tarkoittaa laivaa, joka on rakennettu Meri-Lapin työvalmennussäätiön työvoiman ansioista. Tässä on jotain bisneksiä takana, esimerkkinä tuo osakeyhtiö. Pitäisi tutkia tarkemmin onko tässä korvattu työvoimaa (lakiperuste 1).

Säätiön sivuilta ilmenee seuraavaa:

-        Meri-Lapin Työhönvalmennus-säätiö perustettiin 2.12.1999 Kemissä. Säätiön perustajia ovat Kemin kaupunki, Keminmaan kunta, Kemin seurakunta ja 10 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Säätiön hallinnosta ja toiminnasta vastaavat 15-jäseninen hallintoneuvosto, 5-jäseninen hallitus ja toimitusjohtaja Hilkka Halonen.

-        Säätiön yhteistyökumppaneita ovat Kemi, Keminmaa, Kansaneläkelaitos ja Työvoimatoimisto.

Edellä on mainittu julkista valtaa edustavia tahoja joiden siis tulisi olla huolellisia sen suhteen, että lakia ei rikota.

LAKIPERUSTE 1 ja 2

Lisätietoa:

LIITTEET 7, 8, 9, 10 ja 11

5.      Sosiaali – ja terveysministeriössä on käynnissä selvitys lainvastaisista käytännöistä. Liitteenä on myös ministeriön tiedonanto.


Tiedonannossa todetaan esimerkiksi seuraavaa:

·        Kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä. Tällä pyritään siihen, että kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työpanosta ei käytetä taloudellisen voiton tuottamiseen. Myös yhdistys tai säätiö voidaan katsoa yritykseksi, jos se harjoittaa elinkeinotoimintaa. Sama pätee avoimilla markkinoilla toimiviin liikelaitoksiin.

Oheistan liitteeksi myös muuta aineistoa tähän kohtaan liittyen.
Lisätietoa: 
KOHTA = LIITEOSIO-STM
Erityisen vakavana pidän Työelämävalmennus Valma Oy:n menettelyä, koska yhtiöittäminen on tuore ja astunut vasta vuoden alusta voimaan.
Edellä mainittu lista ei ole kaiken kattava, mutta antaa Suomen touhusta sosiaaliturvatyön suhteen hyvää osviittaa.
------------------------------
Lue liitteet klikkaamalla alla olevia linkkejä:

LIITTEET:
 
LISÄLIITTEET:
LIITE A4 = sama kuin liite 4
 
LAKILIITE:
 
LIITEOSIO-STM: