perjantai 24. huhtikuuta 2015

Luokkarauhan aika on ohi

Kuvan lähde: Lehden nettisivu (klikkaa). 
Kansan ääni on Suomen työväenpuolueen lehti. 
Kyseisellä puolueella ei ole kansanedustajia.
Lähetin alla olevan kirjoituksen tulevaan Kansan äänen vappunumeroon (2b/2015) tai julkaisujonoon julkaistavaksi myöhemmässä numerossa.

Kansan äänen ydinporukka tapaa vappuna Helsingissä. Kutsuttakoon tätä Helsingin "hulinaa" vaikkapa vappuriehaksi sillä anarkistikin ovat luvanneet ottaa siihen osaa.
Lue lisää anarkistien hulinasta klikkaamalla tästä.

Luokkarauhan aika on ohi

Olemme viime aikoina nähneet uutisia eriarvoisuuden lisääntymisestä Suomessa. Myös vähäosaisten syyllistäminen on muodissa. Pääoman kansainvälistyminen on pysäyttänyt sosiaalidemokraattisen eli reformistisen sovittelupolitiikan. Sosiaalidemokratia on kriisissä. Pääomien vapaakauppa on jatkunut noin parikymmentä vuotta. Suomen luottoluokitus laski syksyllä 2014. Eduskuntavasemmisto on ainoastaan kyennyt tekemään leikkauslinjasta ja kansan kiusaamisesta inhimillisempää. Vasemmistoliiton sovintoesitykset ovat tyyliin ”tehdään palkattomista töistä (esim. kuntouttava työtoiminta) inhimillisempiä helpottamalla joitain kriteereitä”. Sovinnollisuus voi olla seuraavan kaltaisten uudistusten kehumista ”1-5 päivän sijasta 1-4 päivän työvelvoite”. Demarit saattavat jopa kehua palkattomia töitä ”työttömien elämänhallintaa parantaviksi”. Tämmöinen reformismi on täyttä skeidaa. Perimmäinen ongelma on globaalissa kapitalismissa. Kun pääomat karkaavat Suomesta niin myös työpaikat häviävät. Vika on siinä vaiheessa yhtä vähän työttömien elämänhallinnassa kuin Weimarin tasavallan ongelmat juutalaisten persoonassa. Pientä ihmistä syytetään Suomessa täysin harhaanjohtavin ja epätieteellisin perustein.

Työvoimavirkailijan suusta saattaa kuulua lause ”meillä ei ole varaa sohvalla makaamiseen”. Työtoiminnan järjestäminen on yhteiskunnalle kuitenkin paljon kalliimpaa kuin sohvalla makaaminen. Työtoiminta ei lisää verotuloja. Se lisää vain menoja. Yhteiskuntaa ei rakenneta yksilöä syyllistävillä orjatöillä. Ymmärrän sen, että ensimmäinen työpaikka ei yleensä ole mikään kovin kummoinen. Elämän alkuun on kuitenkin hankala edes päästä kun kuntouttavista töistä ei makseta ollenkaan palkkaa.
Mikä sitten on vaihtoehto? Sitä ei tarjoa perussuomalaisten oikeistopopulismi. Populismilla ei ole rakennettu ikinä mitään pysyvää. Vaihtoehtoa ei tarjoa myöskään eduskuntavasemmiston merkityksetön reformismi. Sen tarjoaa ainoastaan vallankumous. Mitä me edes loppupeleissä teemme jollain kansanedustuslaitoksella kun vapaakauppa vie kansallisvarallisuuden ulkomaille? Poliitikot jakavat vain yhä hupenevaa rahaa. Punakaarti pisti aikanaan porvarin kuriin. Jää nähtäväksi pystyykö siihen tämän päivän radikaali vasemmisto.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti