maanantai 13. heinäkuuta 2015

Akaan ja Kuusamon orjuuttajat

Tiedotan lukijoilleni seuraavaa:
 
Lähetin alla olevan kantelun ja lisäselvityksen Länsi - ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston käsiteltäväksi äsken sähköpostilla.
 
Lähetetty 13.7.2015

Tässä kantelun liitteet:

Lehtikuvat: Kuva 1 - Kuva 2 - Kuva 3 - Kuva 4

Korjaus 13.7.2015:

Tarkensin asiaa lisäselvityksen mukaisesti.
 
--------------------
AVI / Länsi – ja Sisä-Suomi

Hei.

Tarkennan alla olevaan kanteluasiaan seuraavaa:

Kyse oli yhdistyksen osalta siitä, että se tarjoaa palveluita Kuusamon kaupungille.
Akaan kaupungin osalta arvostelen kaupungin omaa palveluntuotantoa.
Sitä, että se teettä raskasta työtä kuntouttavan työtoiminnan asiakkailla.
Elämänhallinta ei liene kovin puutteellista kun luontopolkua pystyvät tekemään.
Kuntouttava työtoiminta ei ole tarkoitettu sellaisille henkilöille, jotka kykenisivät avoimille työmarkkinoille (esim. elämänhallinnan vuoksi).

Sekoitin nämä asiat kun tutustuin niihin samalla kertaa. Pyydän ohjaamaan kantelun kummankin kaupungin osalta toimivaltaiseen AVIN yksikköön.

Vaasassa 13.7.2015

t. Henri Autero, Vaasa
--------------------
Asia: Kuntouttava työtoiminta Akaan kaupungissa = Kaupungin toiminta
 
Muuta: Tämän kantelun ohessa asiaan liittyviä liitteitä 4 kpl
 
Liitteistä selviää, että kuntouttavaa työtoimintaa Akaan kaupungille tarjoava yhdistys on asetettu konkurssiin. Tämän on tehnyt Oulun käräjäoikeus.
 
Asiaseikkoja (Viite: Lakiohjeet: THL, TEM ja STM):
 
1. Ensinnäkin kyseessä on hyvin selkeästi liiketoiminnan harjoittaminen. Tällöin myös yhdistys tai julkisen sektorin taho voidaan katsoa yritykseksi. Kuntouttavaa työtoimintaa ei voida hankkia yritykseltä.
 
2. Liitteistä selviää, että yhdistys on asetettu konkurssiin. Tämä on tapahtunut kun kaupunki on irtisanonut kuntouttavan työtoiminnan sopimuksen yhdistyksen kanssa. Katson, että työvoimaa on selkeästi korvattu. Kummasti tarvitsee hakea konkurssiin kun ei enää 9 euron orjia tipu. Työvoimaa ei voi korvata kuntoutettavilla = Korvaavan työn kielto.
 
3. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu vain sellaisille ihmisille, jotka eivät ole täysin työkykyisiä. Liitteissä mainitut työtehtävät ovat kuitenkin aika raskaita ja ihan oikeaa työtä vastaavia. Viittaan myös TEM:in ohjeeseen, jonka mukaan myös vajaakuntoisille täytyy maksaa TES:in mukainen palkka. Tämä aina kun yritystoiminnasta on kyse.
 
Lakiohjeet:
 
STM:n ohjekirjeen (31.12.2014) mukaan:
  • Kuntouttava työtoiminta ei ole tarkoitettu niille työttömille, jotka kykenisivät osallistumaan julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Heidän kohdallaan aktivointisuunnitelmaan tulee sisältyä laissa ensisijaisiksi määriteltyjä julkisia työvoimapalveluita kuten esimerkiksi työkokeilua ja palkkatuettua työtä, ellei suora työllistyminen avoimille työmarkkinoille ole mahdollista.
THL:n nettisivujen mukaan:
  • Kuntouttavalla työtoiminnalla ei saa korvata virkasuhteessa tai työsuhteessa tehtävää työtä. Kuntouttavan työtoiminnan asiakas ei siis voi esimerkiksi korvata kuntouttavan työtoiminnan toimipaikan työntekijää tai toimia hänen sijaisenaan.
  • Toimipaikka ei saa olla riippuvainen asiakkaiden työpanoksesta.
  • Sijoitettaessa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita esimerkiksi alihankintatöihin tai kunnan toimipaikkoihin on aina mietittävä, ovatko työtehtävät sellaisia, että niillä mahdollisesti korvataan palkkasuhteista työtä. Yleissääntönä voidaan todeta, että tuotannollisen työn tai kunnan palvelun ollessa kyseessä ne eivät saa olla riippuvaisia kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työpanoksesta.
TEM:in ohjeen mukaan:
- Sosiaalisten yritysten tarkoituksena on luoda työpaikkoja erityisesti vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille.

- Sosiaalinen yritys ei yrityksenä poikkea muista yrityksistä. Se tuottaa tavaroita ja palveluja markkinoille ja tavoittelee voittoa kuten muutkin yritykset. Sosiaalinen yritys voi toimia millä toimialalla tahansa. Se maksaa kaikille työntekijöilleen työehtosopimuksen mukaisen palkan ja se on aina merkitty kaupparekisteriin.

- Erona muihin yrityksiin on, että sosiaalisen yrityksen työllistämistä työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on vajaakuntoisia tai yhteensä vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Lisäksi yrityksen tulee olla merkitty työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämään sosiaalisten yritysten rekisteriin. Vain tähän rekisteriin merkitty yritys saa liiketoiminnassaan ja markkinoinnissaan käyttää sosiaalisen yrityksen nimeä ja tunnusta.
 
 
 
Pyydän aluehallintovirastoa tutkimaan em. seikat.
 
t.
 
Henri Autero
Vaasa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti