Valtiollisesta rasismista

Jari Tervo kirjoitti osuvasti alaluokan rasismista otsikolla "Valkoinen roskaväki". Hän kertoi vain alaluokan harjoittamasta rasismista. Olemme saaneet lukea kuinka mainittu alaluokka marssii Leijona-kuteet päällä. Jollain oli yllä valkoinen Klux Klux Klan – kaapukin. Tervo ei kertonut sellaista vaiettua asiaa, että myös sivistyneistö, rikkaat ja jopa viranomaiset voivat harjoittaa rasismia. Rasismin lisäksi he voivat harjoittaa fasismia ja luokkasortoa. Kaduilla tapahtuu junttien rasismia. Kabineteissa taas yläluokan rasismia sekä valtiollista rasismia. Rikkaat kapitaaliin kerääjät ja mm. valtiolliset tahot hyötyvät siitä, että rasismi typistetään vain alaluokan ilmiöksi. Sitähän se ei ole eikä ole fasismikaan. Esittelen tässä kirjoituksessani muutamia esimerkkejä yläluokan harjoittamasta rasismista, fasismista ja luokkasorrosta.

Yksi esimerkki on lastensuojelu. Suomalaisen lastensuojelun juuret ovat luokkasorrossa ja fasismissa. Tästä kertoo esimerkiksi Mervi Kaarnisen kirja Punaorvot 1918 (Minerva Kustannus 2008). Köyhäinhoitolehti kirjoitti 5.7.1918 seuraavaa:

Myös nykyään huostaanotot painottuvat köyhiin perheisiin. Yhteiskuntaa ja viranomaisia kritisoivia vanhempia ja nuoria leimataan yhteistyökyvyttömiksi. Tämä todetaan lastensuojelutapauksia hoitavan juristin Leeni Ikosen kirjassa Salassa pidettävä. Syyllistämisretoriikka on samanlaista kuin punaisia kohtaan. Syytetään katkeruudesta ja yhteiskuntavihasta.

Esimerkki ihmisryhmästä on romanit. Oulun kaupunki toteaa oppaassaan sosiaalityöntekijöille romaneista mm. seuraavaa: ”Sosiaalitoimiston näkökulmasta huolta aiheuttaa se romanien ryhmä, joka ei tule autetuksi pitkästä asiakkuudesta huolimatta. Näiden romanien osalta erityiset sosiaaliset ongelmat ja arjen vaikeudet liittyvät usein asumisongelmiin (kuten toistuva asunnottomuus, häädöt, maksamattomat vuokrat ja häiriökäyttäytyminen) sekä taloudenhallinnan ongelmiin. Joissakin tapauksissa ongelmia aiheuttavat myös päihteet, väkivalta ja rikollinen elämäntapa.”

Kuten sosiaalialan kriitikot ovat todenneet niin lastensuojelua hallitsee häiriöorientaatio. Asiakkaista etsitään vikoja ja puutteita sekä esitetään syytöksiä. Sama pätee ylipäänsä koko sosiaalihuoltoon. Eerään tutkimuksen mukaan Suomen sosiaalityöntekijät ovat köyhiä kohtaan pohjoismaiden tylyimpiä. Ihmisen ongelmat nähdään yksilöstä johtuvina eikä yhteiskunnan vikana. Muissa pohjoismaissa ne luetaan enemmän yhteiskunnan syyksi. Kriitikot ovat esittäneet positiivisempaa suhtautumista asiakkaisiin häiriöluokittelun sijaan. Mielestäni sama pätee myös näihin Oulun romaneihin.

Juristi Leeni Ikonen toteaa kirjassaan kuinka varhaisen puuttumisen huolimetodi poimii helposti maahanmuuttajan lapsen sosiaalitoimen asiakkaaksi. Ikonen toteaa kirjassaan sivulla 387, että lastensuojelun näkemyksen mukaan pelkkä maahanmuuttajatausta voi oikeuttaa tekemään tulkinnan lapsen pahoinvoinnista.

Jyväskylän yliopisto on tekemässä selvitystä suomalaisen sijaishuollon kaltoinkohtelutapauksista. Sihen toivotaan erityisesti vammaisia lapsia ja romanilapsia, joiden kohtelusta ei ole tarkkaa tietoa. Näiden ihmisten yksilöön menevät ominaisuudet aiheuttavat äärioikeistolaisia huostaanottoja vielä tänä päivänä. Ihmisten elämänhallinta voidaan leimata puutteelliseksi. Lisäksi puutteelliset mielenterveyspalvelut ja terveydenhoito aiheuttavat huostaanottoja. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus riittäviin sosiaali – ja terveyspalveluihin. Näiden palveluiden puutetta korjataan laittomasti huostaanotoilla. Suhteellisuusperiaatteen mukaan on valittava lievin mahdollinen keino puuttua asiakkaan elämään.

Oikeuskirjallisuudesta (Lastensuojelulaki, Käytäntö ja soveltaminen, Tapio Räty, Edita 2008) löytyy esimerkkejä laittomista huostaanotoista. Niitä ovat esimerkiksi koulunkäynnin epäonnistumisesta johtuvat huostaanotot. Oletettu syrjäytymisriski siis patologisoidaan huostaanoton syyksi. Syrjäytyneiden leimaamista harjoittivat myös natsit. He propagandassaan tarjosivat ”hyvää hoidollista apua” keskitysleirillä. Suomen asevelimaa Saksassa perustuslakituomioistuin on todennut huostaanotot sosioekonomisen taustan vuoksi laittomiksi. Lapsen riski on syntyä ns. ”huonoon” perheeseen. Se on mielestäni parempi kuin viranomaisten valtiollinen rasismi.

Suomessa steriloitiin vuosina 1935-1970 tuhansia ihmisiä rotuhygienisin ja sosiaalisin syin. Heidän joukossaan oli mm. mielenterveysongelmaisia ja kehitysvammaisia. Huostaanotot jatkavat tätä fasistista perinnettä. Vuoden 1934 syksyllä Toivo Kivimäen porvarillinen kokoomushallitus antoi eduskunnalle ehdotuksen sterilointilaiksi. Myöhemmin Kivimäki tuomittiin yhtenä sotasyyllisenä sotarikosoikeudenkäynnissä. Oikeudenkäynti koski Suomen sotaa Neuvostoliiton kanssa. Suomen asevelimaa natsi-Saksassa Nürnbergissa järjestettiin vastaava oikeusprosessi maan sotarikollisia vastaan (Nürnbergin oikeudenkäynnit).

Suomen fasistista käytännöistä kertoo myös mm. kuntouttava työtoiminta, joka luokittelee kohderyhmänsä eriarvoiseksi työmarkkinoilla. Muodostuu siis kahdet työmarkkinat. Ne muodostuivat myös natsi-Saksassa. Tosin kohtelu oli paljon näyryyttävämpää. Molemmat kohdistuvat kuitenkin mm. syrjäytyneisiin ja sosiaalisesti rajoittuneisiin. Retorinen pohja on siis sama molemmissa. Lisäksi Suomessa on teetetty orjatöitä ennenkin. Työleirivalvojana työskennelleen edesmenneen äitinsä Saara Tuukkasen muistelmat kirjaksi koonnut Risto Joutjärvi toteaa YLEN artikkelissa seuraavaa: (Heinäveden työleirin) Johtaja oli sadisti. Hän sanoi, ettei yhteiskunnan pohjasakka ja maanpetturit tarvitse mitään oikeuksia. Hän oli sitä mieltä, että kaikki joutaisivat Saksaan leireille ja siellä heidät olisi jo tapettu. Johtaja palvoi Hitleriä ja huuteli teltassa "Heil Hitler" -tervehdyksiä.

Eräs tämänvuotinen kohu koskee Tshekin presidenttiä Miloš Zemania. Hän vertasi Barnevernertin (Norjan lastensuojeluviranomainen) toimitapoja natsi-Saksan Lebensborn-ohjelmaan, jossa aviottomia lapsia luovutettiin saksalaisperheisiin. Lebensbornin tarkoituksena oli luoda natsi-Saksaan arjalainen ihannerotu.
Wikipediasta ilmenee seuraavaa: Muodollisesti kyseessä oli yhdistys, joka hallitsi omaa omaisuuttaan, erityisesti järjestön lastenkoteja. SS kuitenkin käytännössä vastasi yhdistyksen toiminnasta. Ohjelman oli kehittänyt SS-mies Henrich Himmler. Eniten Lebensborn-klinikoita oli Norjassa. Niissä synnytti lapsen toisen maailmansodan aikana noin 8 000 norjalaista naista. Nämä klinikat tarjosivat ”rodullisesti sopiville aviottomille äideille sekä SS-miesten vaimoille taloudellista tukea ja mahdollisuuden käydä raskaus ja synnytys läpi erityisessä äitiyskeskuksessa”. Saksalaislasten lisäksi Lebensbornin lastenkoteihin alettiin ottaa kasvatettaviksi myös miehitetyiltä alueilta orpoja, joita pidettiin fyysisten ominaisuuksiensa perusteella arjalaisina.

Olen kirjoittanut tästä uutisen Lokakuun liikkeelle kesällä otsikolla ”Lännen ihmisoikeusrikokset alkavat tulla julkisuuteen”. Kun Saksan häviö oli selvä niin Himmler teki itsemurhan. Hän ei siis ollut syytettynä Nürnbergissa. Saksaa koskevassa oikeudenkäynnissä Neuvostoliittolla oli tuomareita kaksi ja yksi syyttäjä. Varatuomari Leeni Ikonen on ansiokkaasti puolustanut lasten ihmisoikeuksia Suomessa. Hän tuo esiin kuinka Suomi rikkoo kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Tämän on todennut myös Venäjän lapsiasiamies Pavel Astahov, joten lännen fasismin kitkeminen jatkuu itänaapurissamme.

Asianajaja Jean Boldt

Olen miettinyt paljon anarkismin, kapinahengen ja lain suhdetta. Anarkismi tavoittelee taloudellisista, yhteiskunnallisista ja sosiaalisista valtahierarkioista vapaata yhteiskuntaa. Se siis vastustaa mm. valtion pakkovaltaa ja kapitalismin luomia luokkaeroja. Anarkismi vastustaa esivaltaa, jolla tarkoitetaan julkisen vallan käyttöä. Julkinen valta käsitteenä viittaa etenkin yksilön velvollisuuteen noudattaa valtion säätämiä lakeja ja muita määräyksiä. Julkinen valta edustaa siis järjestysvaltaa käyttäviä instansseja kuten viranomaisia.

Julkisella vallalla on myös velvollisuuksia. Keskeisin velvoite on seuraava lainkohta: Suomen perustuslain 2 §:n 3 momentti: Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

Jotta yhteiskunta toimisi hyvin, on oikeuksien ja velvollisuuksien oltava tasapainossa. Yksilöllä on tietenkin oltava velvollisuuksia, mutta niin on oltava esivallallakin. Esivalta voi käyttää alitusvaltaansa yksilöön. Vallankäytön tulee kuitenkin perustua tarkoin lakiin. Sen tulee olla sivistynyttä ja tarkaan säänneltyä. Siitä pitää huolen byrokratia ja viime kädessä vallan kolmijako-oppi.

Otsikkoon viitaten: Jean Boldt (1865-1920) oli asianajaja ja anarkisti. Lähteet: Kansallisbiografia ja wikipedia. Aivan. Asianajajakin voi olla anarkisti. En yhtään ihmettele sitä tässä esivaltaa kunniottavassa maassa. Jos tuntee oikeutensa liian hyvin voi saada lempinimen "ammattivalittaja".

Onhan Suomessa hyvin auktoriteettimyönteinen kansa. Sivistynytkin auktoriteettien kyseenalaistaminen on pahasta. Se onkin hyvä kysymys, että mistä tämä auktoriteettihuuma johtuu? Ehkäpä tsaarin vallan ajoilta tai porvarillisesta kotikasvatuksesta. Jean oli edistyksellinen ihminen. Lainoppineena hän vastusti oikeuden väärinkäyttöä. Sitä hän kutsui valtion pakkovallaksi ja piti oikeuslaitosta rikkaiden etujen ajajana. Olen useammilta ihmisiltä kuullut kuinka viranomaiset pitävät mm. kanteluiden ja valitusten tekemistä anarkismina vielä tällä vuosituhannella.

Anarkismi ei ole vain nuorten tai 2000-luvun pussikajoittelijoiden juttu. Sitä on ollut aina. Jopa sotienkin aikaan. Jeankin radikalisoitui vanhoilla päivillään vallankumoukselliseksi. Vuoden 1918 sisällissotaa edeltäneissä vuoden 1917 ns. kirkkomellakoissa hän tuli tunnetuksi vallankumousmessuistaan. Hän oli kristillinen sosialistianarkisti ja rauhan aatteen mies. Hän yritti myös koota omaa punakaartia. Lopulta hänet toimitettiin Niuvanniemen mielisairaalaan.

Palataanpa tälle vuosituhannelle. Suomessa viranomaiset eivät aina noudata lakia. Suomi ei siis ole oikeusvaltio. Tähän faktaan voi laajemmin tutustua lukemalla aiempia kirjoituksiani tai vielä laajemmin tutustumalla oikeuskäytäntöön.

Otetaanpa kuitenkin pari esimerkkiä. Poliisi ei aina ota tutkittavakseen kovin "vähäisiä rikoksia" resurssipulaan vedoten vaikka se on laitonta. Budjetti kun ei ole oikeusnormi. Sama pätee lastensuojeluun. Esim. sosiaalityöntekijät huostaanottavat lapsia, kun terveydenhuollon resussit ovat murentuneet. Tämä näkyy mm. riittämättöminä mielenterveyspalveluina ja erityisnuorten puuttellisena kuntoutuksena. Perutuslain mukaan jokaisella on oikeus riittäviin sosiaali - ja terveyspalveluihin. Terveydenhoitoa siis korvataan huostaanotoilla. Lastensuojelulain mukaiset huostaanottoperusteet eivät tällöin täyty. Myös kuntouttavassa työtoiminnassa on paljon laittomia käytäntöjä. Esim. sitä käytetään kuntatalouden tasapainoittamiseen vaikka se on yksilöllisesti arvoitava sosiaalipalvelu.

Kun talous murenee, niin murenee myös oikeusvaltio ja hyvinvointi. Kreikassa vasemmistoanarkistit pyörittävät omaa terveydenhoitotoimintaansa. Lue Voima-lehden juttu. Voima lehti on myös kirjoittanut suomalaisesta lastensuojelubisneksestä artikkelissa "Rahan löyhkä". Kun kerta lain turvaamat ihmisoikeudet eivät  toteudu, niin mitäpä jos kokeiltaisiin samaa Suomen lastensuojeluun. Esimerkiksi anarkistimartat voisivat tarjota niitä paljon puhuttuja kodinhoitopalveluita mistä on leikattu.

THL:n tutkimuksessa Vaarantunut suojeluvalta todetaan mm. seuraavaa:

"Demokraattisissa yhteiskunnissa lastensuojelun harjoittamat voimakkaat puuttumistoimet ihmisten yksityisyyteen voidaan katsoa oikeutetuiksi vain silloin, kun niillä on kansalaisten laaja hyväksyntä ja selvät rajat."

"Lastensuojelun vallankäyttö on vaarassa menettää sellaisen julkisen oikeutuksen, joka sillä tulee olla demokraattisessa yhteiskunnassa. Kyseessä on uhkakuva, joka perustuu tässä tutkimuksessa käytetyn pienehkön laadullisen aineiston analyysiin."

Julkiselta vallankäytöltä on siis lähtemässä oikeutus vallankäyttöön. Lue lisää. Tästä on todettu merkkejä ilmassa myös ko. tutkmuksessa. Valta on muuttumassa mielivallaksi. Demokratia ei enää toimi. Mitä ihmettä me äänestämme jotain edustajia säätämään lakeja, joita eivät viranomaiset noudata? Vallan kolmijako-oppi ei siis toteudu.

Halpaa populismia

Kokoomuslainen opettajaopiskelija kirjoittaa blogissaan kuinka sosiaalipummiudesta on hänen mielestään tullut kansalaisoikeus. Kirjoitus on vuodelta 2013, mutta mielestäni sen agenda on edelleen ajankohtainen.

Kirjoituksessaan hän viittaa tuolloin 23-vuotiaaseen Miraan, joka Hesarin mukaan elää kotihoidontuella, lapsilisällä ja elatusmaksuilla sekä haaveilee muusikon urasta.

Hän moralisoi Miran elämäntyyliä porvarilliseen tapaan. Tämmöinen nainen on varmasti oiva porvareiden maalitaulu. Saa sosiaaliturvaa. Hänellä on lapsikin. Ilmeisesti vielä yksinhuoltaja kun poikakaverikin jätti. Lisäksi lapsen tarve lastensuojelulle on tarkastettu. Porvarit kun ovat aina tunteneet epäluottamusta vähäosaisia kohtaan.

Lisäksi hän toteaa kuinka yhteiskunta ei pyöri sillä, että jäädään kotiin makaamaan. Mielestäni kyllä ja ei pyöri. Yhteiskunta toki perustuu työnteolle. Se halutaanko toimia kapitalistien vai työväenluokan ehdoilla, on sitten toinen juttu. Jonkun on tässä järjestelmässä kuitenkin oltava työtön, jotta kapitalisteilla riittää kortistosta valinnanvaraa. On siis turhaa meittiä kuka osaa parhaiten markkinoida itseään töihin ja etsiä ns. "laiskimuksia", jotka jäävät kilpalussa jälkeen.

Toinen oletetusta moraalikadosta huolestuja on elimäkeläinen toimitusjohtaja, jonka mukaan töitä vain on, jos niitä tahtoo tehdä. Hänen mukaansa alle 30-vuotiaat tulisi laittaa pakkotöihin. Kuulemma liian moni heistä on "öriseviä hupparipoikia", jotka ovat liian veteliä työntekoon.

Tyypillisiä porvarillisia lauseita:

"Täytyy säätää sellaiset lait, että alkaa työnteko maittamaan".

"Pari sataa euroa riittää sellaiselle, joka ei tee mitään".

Voin kertoa, että sellaiset lait on jo olemassa. Työttömyysturvalain (2. a-luvun) mukainen karenssi voidaan määrätä kun henkilö kieltäytyy työstä tai työvoimahallinnon aktivointitoimista. Samalla henkilö putoaa toimeentulotuelle, jota alennetaan lisärangastuksena 20 %. Toistuvan kieltäytymisen johdosta sitä alennetaan 40 %. Eli käteen jää mimissään noin pari sataa euroa.

Lopuksi haluan vielä sanoa, että ainahan Suomessa on ollut köyhiä moralisoivaa koulukuntaa. Vaivaistupienkin asukkaat olivat "laiskureita", joista vahvimmat joutuivat töihin ilmaisen elatuksen vastineeksi.

Sipilän puhe oli yliarvostettu

Kuuntelin viime viikolla pääministeri Juha Sipilän puheen Suomen tilanteesta. Tyypillistä porvaripaskaa ja sanahelinää. Sitä samanlaista "talkoohenkeä" mitä porvarit ovat Suomeen aina luoneet. Puhe oli suorastaan hurmoshenkinen. Siinä lestadiolaisen uskontokunnan mies "hyväntahtoisesti" vakuutteli kansaa, että kyllä selviämme tästäkin. Onhan se totta, että Suomi on sisukas kansa. Onhan se kestänyt hyvin mm. sodat ja sotien jälkeiset orjatyöt. Nyt eletään kuitenkin vuotta 2015.

Pelkkä "sisu" ei kuitenkaan kerro yhtään mitään. Se on vain retoriikkaa. Puhe oli suorastaan fasistinen ja äärinationalistinen. Tarvitaan kuulemma ripaus isänmaallisuutta. Siinä puhutaan suomalaisesta kovasta työstä ja ihannoidaan jotain yritysjohtajuutta. Ei siinä mitään, että on maltillisesti isänmaallinen. Työläisellä ei kuitenkaan ole isänmaata. Kun työvoiman riisto lisääntyy, niin Suomi ei ole enää työläisen unelma.

Eihän valtiota voi johtaa samalla tavalla kuin yritystä. Uusliberaali talouspolitiikka alkaa huipentua sen lopulliseen tuhoon. Suomen hallitus aikoo alentaa palkkoja ja tehdä leikkauksia. Toimenpiteitä perustellaan kilpailukyvyn nostamisella. Kuten kirjoitin keskiviikkona 16.9.2015, niin Suomen työvoimakustannukset ovat suunnilleen EU-maiden keskitasoa. Ne ovat siis hyvin kilpailukykyisiä.

Otetaanpa esimerkiksi Kreikka. Siellä on myös tehty uudistuksia, jotka vievät köyhiltä ja antavat rikkaille. Alla näet tilaston siitä kuinka Kreikan BKT on supistunut. Sen jälkeen näet tilaston siitä kuinka maan työttömyys on noussut. BKT supistuu ja työttömyys nousee kun ihmisillä ei ole varaa kuluttaa. Maan tilanne on siis mennyt vain pahemmaksi.

Kreikan kriisistä on siis syytetty vasemmistoa. Tosiasiassa Kreikassa on kokeiltu "porvarillista talkoohenkeä" nyt useamman vuoden ajan. Porvarit hehkuttavat sitä kuinka maan talous oli vahvassa kasvussa vuonna 2014, mutta "Syrizan nousu valtaan on estänyt Kreikan talouden elpymisen".

Syriza nousi valtaan vuoden 2015 alussa. Kuten ylemmästä kuvasta (BKT-tilasto) näkyy niin vuoden 2014 alussa alkanut talouskasvu kääntyi laskuksi jo vuoden lopussa. Tämä tapahtui siis ennen Syrizan vaalivoittoa. Tämä syytös on siis porvarillinen valhe. Talouden kurjistaminen on siis tapahtunut oikeistopolitiikalla.

Talouden globalismi on myös syyllinen. Niin Kreikassa kuin Suomessa. Talousglobalismin vastustamisesta on tullut vakavasti otettava asia. Järjestelmää nimeltä talousdemokratia pidettiin ennen "hörhöjen" juttuna. Siinä myös talous eli "rahan valta" alistetaan demokraattisen päätöksenteon piiriin. Nykyinen järjestelmä luo vain raamit rahan jakamiselle. Nyt sen on noteerannut jopa Espoon vasemmistoliitto tapahtumaotsikolla "TALOUSDEMOKRATIA – VASEMMISTON MAHDOLLISUUS UUDISTUA?". Talousdemokratiaa ajaa myös Espanjan vasemmistolainen "protestipuolue" Podemos. Suomessa puoluekentästä talousdemokratiaa virallisesti tunnustaa Itsenäisyyspuolue. Myös vasemmistoliitossa on siihen myötämielisesti suhtautuvia voimia.

Porvaristo väittää, että Suomessa olisi 1980-luvulla eletty yli varojen. Tämä on vain puolitotuus. Lama alkoi vasta sen jälkeen kun pääomamarkkinat vapautettiin. Taloudesta tuli globaalia. Talousdemokratia toisi taloudellisen päätöksenteon takaisin kotimaahan. Se tosin vaatii EU-eroa. EU on hyvin kapitalistinen organisaatio. Kreikallekin se on asettanut kovat talouskuriehdot. Islanti joutui talouskriisin johdosta sulkemaan taloutensa. Nyt siellä on melkein täystyöllisyys. EU kuvastaa kapitalismin suurvaltapyrkimyksiä. Kuten vallankumousjohtaja ja Neuvostoliiton ensimmäinen johtaja Vladimir Lenin osuvasti ilmaisi, niin pääomien kasautuminen imperialistisesti (eli globaalisti) on kapitalismin viimeinen vaihe.

Talouden liberalisointi (eli äärikapitalistinen talouspolitiikka) johti natsi-Saksaa edeltäneessä Weimarin tasavallassa kansan tyytymättömyyteen hallitusta kohtaan. Tämän politiikan toteuttajana toimi keskustalainen valtakunnankansleri ja talousasiantuntija Heinrich Brüning. Kansan tyytymättömyys eriarvoisuuteen purkautui siten, että natsit pääsivät valtaan. Valitettavasti protesti meni äärioikealle.

Kansleri Brüning purki byrokratiaa ja vapautti taloutta. Tämä on myös Sipilän aikomus. Saman lailla kun kansa luotti Suomessa 2015 porvariston normitalkoisiin, niin moni kansasta luotti Saksassa "Brüningin normitalkoisiin". Sitten tuli Hitler, joka säänteli taas taloutta, mutta lopetti perustuslain mukaiset ihmisoikeudet. Hitler vei normitalkoot ihmisoikeusbyrokratian osalta maaliin asti. Myös Suomessa on laiminlyöty perustuslain mukaisia ihmisoikeuksia jo vuosia. Tämä näkyy mm. viranomaistoiminnassa. Viranomaiset perustelevat ihmisoikeuksien vastaista toimintaansa mm. resurssipulalla.

Nyt ruvetaan urakalla hallituksen johdolla liberalisoimaan taloutta. Fasismi on lisääntynyt Suomessa kuten olemme saaneet nähdä mm. natsimellakoista. Kaava on siis sama kuin natsien Saksassa. Ensiksi murenee resurssit. Sitten liberalisoidaan taloutta. Viimeiseksi protesti menee äärioikealle. Tämä kaava on sama myös Kreikassa.

Karl Marxin tutkimukset talouden lainalaisuuksista eivät joidenkin mielestä ole tätä päivää. He ovat väärässä. Työn tuottama lisäarvo on noussut 20 vuoden aikana melkoisesti. Se on osuus, jonka kapitalisti jättää maksamatta työntekijöilleen. Se ilmaisee siis työläisen riistoa. Vuonna 1990 porvari nettosi 15,82 ja vuonna 2013 40,30. Mittarina on alla olevan taulukon mukaan euroa / tunti. Taulukko Kansan äänestä.


Klikkaamalla tästä voit perehtyä luokkaerojen lisääntymiseen Suomessa. BKT ei näet ole ainut mittari hyvinvoinnille. Paljon olennaisempaa on varallisuuden jakaantuminen tasaisesti (gini-kerroin). Lukemalla kirjoitukseni Rikkaiden rehtiys on harha voit tutustua funktionaaliseen tulonjakoon. Se kertoo työn ja pääoman välisestä suhteesta. Voit lukea myös luokkaerokirjoitukseni Työkansan Sanomista. Viittaan myös vuoden 1993 verouudistukseen.

Toimittaja Riku Rantala kitetyttää hyvin kuinka kaikissa sivistysmaissa lakkoillaan silloin tällöin. Suomi on vielä kuitenkin aika rauhallinen maa. Täällä ei sentään autot pala, polttopullot lennä tai mellakkapoliisit ota yhteen kansan kanssa, jos ei muutamaa kiakkojuhlien kaltaista protestia lasketa. Halpatuotantomaita hallitaan väkivallalla ja pelolla. Se onkin oikeiston unelmatyökalu työväenluokkaa kohtaan.

Rantala ottaa hyvän esimerkin esiin Indonesiasta. Siellä natsit ovat taistelleet AY-liikettä vastaan väkivaltaisesti. Porvarit tekevät yhteistyötä ennemmin jopa natsien kanssa kuin kommunistien. Natsi-Saksa olikin rikkaiden tukema valevasemmisto. Kommunismin sijaan he tarvitsivat uskottavan agitaatioporukan, jonka jutuista kansa voi kiihottua. Kuten Hitler totesi vuonna 1930 ”Kapitalistit ovat saavuttaneet asemansa kyvykkyydellään, ja tämän valinnan perusteella, joka osoittaa että he ovat ylempää rotua, heillä on oikeus johtaa.”

Mukasuuret työvoimakustannukset

Mietin tässä ajanratoksi, että mitä oikein ovat ne lahtarien paasaamat työvoiman ”korkeat” kustannukset? Mm. Juhana Vartiainen paasaa korkeista työvoimakustannuksista. Palkoista ja sivukuluista. Hän jauhaa usein Ruotsista ja Saksasta.

Tarkastellaanpa faktoihin perustuen näitä kustannuksia (eli keskimääräisiä tuntikohtaisia työvoimakustannuksia). Suomessa ne olivat noin 30 euroa. Ruotsissa lähemmäs 40 euroa. Saksassa suunnilleen samaa tasoa kuin Suomessa. EU-alueella noin keskivertotasoa. Eurostatin tilastokuva alla ja linkki tässä. Porvarillisesta näkökulmasta toki kaikki kustannukset ovat liikaa. Sininen tarkoittaa ”palkat ja palkkiot” ja oranssi ”muut työvoimakustannukset”. Noihin muihin luettaneen myös palkan sivukulut.

Tämä sivukulujen arvostelu on lähinnä porvareiden näennäistieteellistä populismia. Mitään tarkkoja lukuja ei tarvitse kertoa. Pelkkä lausahdus korkeista sivukuluista riittää auktoriteettimyönteisille ns. ”turhaa valittamista vihaaville” kansalaisille. Onhan ne toki korkeita jos vertaa esim. Romaniaan, Portugaliin, Maltaan, Bulgariaan tai Viroon. Kehittyneimpien maiden tasolla ne ovat kuitenkin pieniä. Emme kai Suomesta sentään mitään veroparatiisia tai kehitysmaata halua? Älköön tehkö Suomesta rikkaiden hiekkarantaa, jossa saa siemailla lasi kädessä shampanjaa vältellen veroja ja muita mukakorkeita kustannuksia.

Miten tässä tilanteessa porvarihallituksen kaavailema työvoimakustannusten alentaminen auttaa yhteiskuntaa? Miten se nostaa olennaisesti kilpailukykyä kun muut kehittyneet maat ovat työvoimakustannuksiltaan suunnilleen samaa tasoa kuin Suomi? Lisäksi esim. Espanjassa, jossa työvoimakustannukset ovat noin 1/3 alhaisemmat kuin Suomessa, vallitsee pahoja luokkaristiriitoja. Joten eihän sielläkään vakaa taloustilanne ole. Siellä on muuten ”protestipuolue” Podemos kovassa huudossa.

Suomi ajetaan alas. Jossain alempien työvoimakustannusten maissa ei ole samanlaista hyvinvointivaltiota kuin täällä. Valittamisessa on kysymys myös saavutetuista eduista kiinni pitämisestä. Kun ihmisten ostovoima pienenee niin sitä kautta myös työttömyys lisääntyy. Kun ihmisillä ei ole varaa kuluttaa niin sitä kautta myös työpaikat häviävät. Mistä hemmetistä niitä työpaikkoja tulee kun ihmisiltä viedään rahat? Tämä kaikki tapahtuu ulkomaisen ja kapitalistisen sekä uusliberalistisen rahan vallan ansiosta.

Pahinta mitä voi tehdä on syyttää tilanteesta työttömiä. Aivottominta työllisyysasioista mitä olen kuullut on väite siitä, että Suomessa on liian hyvä sosiaaliturva. Se kuulemma kannustaa jäämään kotiin. Meillä ei kuulemma ole varaa vastikkeettomaan sosiaaliturvaan. Todellisuudessa tällaiset puheet ovat vain keskiluokkaisten ja köyhille katkerien äärioikeistolaisen työmoraalin omaavien Sari Sairaanhoitajien ja Petri Poliisien fasistista populismia ja ihmisten eriarvoistavaa luokittelua. He luulevat olevansa jotenkin ”kotona makaavia” parempia. Todellisuudessa tämä ”aktivoiva” sosiaaliturva vääristää markkinoita. Se ei myöskään työllistä, mutta mitäpä siitä. Työttömien vihaaminen on niin ihqua ja muodikasta. Kyökkipsykologi-Sareilla ja luolamies-Petreillä ei ole tunnetusti maailman parhaat insinöörin aivot kun he väittävät kyykyttämisen lisäävän työllisyyttä. Nyt ollaankin menossa lakkoon kun kyykyttäminen osuu omaan nilkkaan. Sille solidariaa!

Omituinen laintulkinta

Sain tänään aluehallintovirastosta sähköpostilla Alavuden kaupungin antaman selvityksen koskien kuntouttavan työtoiminnan järjestämistä. Kantelimme asiasta tänä kesänä Itsenäisyyspuolueen Pohjanmaan piirin nimellä. Piirissä toimin kantelun asiamiehenä ja hallituksen jäsenenä. 

Lukulinkkejä: Kantelu - Alavuden selvitys - AVIN selvityspyyntö

Alavuden kaupunki toteaa, että se on tietoinen kuntouttavaa työtoimintaa koskevasta lainsäädännöstä, eikä kaupunki järjestä ko. työtoimintaa sen täysin omistamassa pesulayhtiö A-Pesu Oy:ssa.

Tämän väitteen kaupunki perustaa siihen, että A-Pesu Oy maksaa työntekijöilleen TES:in mukaista palkkaa eli työllistää normaaleihin työsuhteisiin. Täten yritys tarjoaa jatkomahdollisuuksia kuntouttavan työtoiminnan jälkeen.

Kuitenkin todetaan seuraava ristiriitainen väite. A-Pesu on keskeinen kuntouttavan työtoiminnan ja sitä järjestävän sosiaalihuollon kumppani. Kaupunki siis ostaa kyseiseltä yritykseltä työvalmentaja - ja työnjohtopalveluja samassa kiinteistössä toimivan mattopesulan tarpeisiin.

Sain kanteluidean juristi ja blogikirjoittaja Sakari Timosen tekstistä, jossa hän hyvin selkeästi tuo esiin seuraavan seikan. Jos A-Pesu Oy:ssa on yksikin kuntouttavassa työtoiminnassa oleva (eli palkatonta työtä tekevä), niin lakia on rikottu.

Nettisivujensa mukaan A-Pesu Oy "tuottaa kuntoutuspalveluja heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille (osatyökykyiset/pitkäaikaistyöttömät)". Alavuden kaupungin nettisivujen mukaan A-Pesu on osa kaupungin organisaatiota. Lisäksi mattopesulapalvelut on mainittu erikseen kaupungin kuntouttavaa työtoimintaa koskevassa esittelyssä kaupungin nettisivuilla.

Laitetaan siitä oikein kuvakaappauskin vielä:

Ja samaten olennaisesta kohdasta kaupungin selvitystä:

Siis täh! Mitä ihmettä!? Miten on mahdollista, että kaupunki omistaa pesulayrityksen, jolta ei hanki kuntouttavaa työtoimintaa, mutta ostaa siltä "työvalmentaja - ja työnjohtopalveluita samassa kiinteistössä toimivan mattopesulan tarpeisiin"?

Tämä laintulkinta on aika kyseenalainen. Joko kyse on kaupungin väärästä ja / tai omituisesta lain tulkinnasta tietoisesti tai tiedostamatta. Kyse voi olla myös byrokraattisesta kikkailusta ja selittelystä. 

Tästä aineistosta saa sen kuvan, että;

a) kaupunki (kuntouttavan työtoiminnan palvelut) ja kaupungin omistama pesula jakavat saman kiinteistön (eli samassa kiinteistössä toimisi kaksi tahoa)

tai b) pesula on vain paperifirma.

En usko yllä olevista vaihtoehdoista kumpaakaan. Tässä lienee kysymys väärästä lain tulkinnasta. Kaupunki kertoo avoimesti järjestävänsä kuntouttavaa työtoimintaa mattopesulassa sekä ilmoittaa omistamansa pesulafirman kuuluvan organisaatioonsa. Mielestäni hyvin selvä peli. Pesulafirma siis hyötyy kuntoutettavien työpanoksesta ja se on yhteistyökumppani. Kyse on siis ympäripyöreästä selittelystä.

Lopuksi haluan sanoa, että kehotan tutustumaan kesäiseen kanteluun ja sen juridisiin perusteluihin. Siitä selviää kaikki olennainen. Juridisiin seikkoihin ei vaikuta se, että pesulafirma on täysin kaupungin omistama. Tämän tekstini pohjalta olen tänään lähettänyt aluehallintovirastoon vastineen.

Puhutaanpa faktaa

Otteita suomalaisten ajatusmaailmasta:

Väite 1: "Suomessa on liian hyvä sosiaaliturva. Se kannustaa jäämään kotiin. Siksi vastikkeellinen sosiaaliturva on hyvä asia. Vastikkeettomaan sosiaaliturvaan meillä ei ole varaa."

Väite 2: "No kun tänne tulee turvapaikanhakijoita tosi paljon. Voi itku!"

Väite 3: "Niin kotimaisille kuin ulkomaisille sossunpummeille keppiä!" 

Alla on näihin väitteisiin myös vastaukseni.

Tämän tasoista on Suomessa käytävä keskustelu yhteiskunnan vähäosaisimmista. Nämä kommentit eivät ole välttämättä sanasta sanaan, mutta ajatusmaailma on sama. Ne edustavat yhteiskunnallisen ajattelun arkipäivää.

Väite 1: Aloitetaanpa sosiaaliturvasta. Talouden lama ei ole työttömien eikä maahanmuuttajien vika. Mitä tulee sosiaaliturvan tasoon, niin se on todettu liian alhaiseksi Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealle tehdyn kantelun johdosta. Mitä tulee vastikkeellisena sosiaaliturvana järjestettyyn kuntouttavaan työtoimintaan, niin se on täyttä huuhaata. Työllisyyttä se ei lisää. Vain harva on työllistynyt oikeaan työsuhteeseen sitä kautta. Tästä on olemassa THL:n tutkimus.

Tutkimus koskee pääkaupunkiseutua. Tutkimuksen julkaisijataho on THL. Alla olevasta kyseisen tutkimuksen tilastosta näet, että tavoite siirtyä oikean työsuhteeseen työtoiminnan jälkeen on toteutunut vain 8 prosentissa tapauksissa kun palkkatuettu työ huomioidaan mukaan. Tämä on siis totuus sen paljon mainostetun polun eteenpäin löytymisen kohdalla. Aivan. Se voi olla myös kyykyttämisen jatkuminen. Polku eteenpäin ei tarkoita välttämättä parempaa.

Tällä ns. osallistavalla sosiaaliturvalla on myös kilpailua vääristävä vaikutus. Kuka rehellinen yrittäjä haluaa kilpailla orjapajan kanssa? Sellainen yritys, jonka ei tarvitse maksaa työntekijöilleen palkkaa, pystyy tarjoamaan edullisia tuotteita kuluttajille. Ja siitähän kuluttajat pitävät. Orjapajailu tappaa ns. terveen kilpailun. Kuka enää palkkaa työntekijöitä jos ne saa ilmaiseksi? Lisäksi ihmisillä pitää olla myöskin varaa kuluttaa. Eikö ostovoimalla ole enää mitään väliä?

Työtoiminnasta saatava "hyöty" on lähinnä moraalinen ja sosiaalinen kysymys. Sitä kautta voi saada sosiaalisia kontakteja ja ns. "rytmiä arkeen". Lisäksi voidaan kauhistella työttömien oletettua laiskuutta. Minkään talousteorian mukaan työtoiminta ei ole vakavasti otettavaa työllisyyden hoitoa. Jos porvarillinen taloustietelijä puolustaa työtoimintaa, niin se on lähinnä populistinen tyylikeino, jolla voidaan syyllistää työttömät ja viedä huomio pois varsinaisesta kysymyksestä eli siitä miten työpaikkoja saadaan lisää. Työtoiminta on sosiaalipalvelua, joka lisää yhteiskunnan kuluja. Sosiaalipalvelun järjestäminen luonnollisesti maksaa.

Väite 2: Siirrytäänpä turvapaikanhakijoihin. Heistä onkin viime aikoina puhuttu paljon. Tarkastellaanpa maahanmuuttoviraston tilastoa ajalta 1.1.-31.7.2015. Turvapaikkapäätöksistä myönteisiä oli 946 kpl. Kielteisiä taas oli 633 kpl. Kun tarkastellaan vastaavaa tilastoa koko vuodelta (2014), niin myönteisiä päätöksiä oli 1346 kpl. Kielteisiä taas oli 738 kpl. Vanhempia tilastoja näet tästä. Vielä vanhempiin eli 1990-luvun tilastoihin pääset tästä.

Kuten huomaamme niin myönnetyt turvapaikat ovat hieman nousseet verrattuna aikaisempiin vuosiin eli 1990-luvulle ja 2000-luvun alkuun ja puoliväliin. Sellainen maailma nyt vaan on, että tilanne on välillä kriittisempi ja pakolaisia tulee enemmän. Myönnettyjen turvapaikkojen määrä on kuitenkin aika pieni kun huomioidaan väestönkehitys. Lue lisää: Syntyneet ja kuolleet 1991-2010.

Väite 3: Siirrytäänpä ns. "sosiaalipummiuteen". Se ei ole Suomessa ongelma. Kyllä ihminen menee töihin, jos niitä on tarjolla. Tämän perustan loogiseen ajatteluun. Avoimia työpaikkoja on työvoimatoimiston haun (13.9.2015) mukaan 12115 kpl. Työttömiä työnhakijoita on taas 7/2015 tiedon mukaan noin 375 000 kpl. Kun huomioidaan erilaiset aktivointitoimenpiteet niin tilasto nousee lähemmäs 500 000 henkilöön. Kun työtön siirtyy esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan, niin hän ei ole enää virallisesti työtön työnhakija, vaikka hän saa edelleen työttömyysturvan eikä palkkaa. Häntä ei siis enää huomioida suppeammissa tilastoissa. Näin tilastoja voidaan siivota. Ks. tilasto alla.

Mielestäni työllisyyden hoitamisen ei pidä perustua vihapuheelle tai populismille. Sen pitää perustua faktatietoon. Mielestäni vihapuheen käsite on laaja. Sitä eivät harjoita pelkästään jotkut junttipersut maahanmuuttajia kohtaan. Vihapuhetta harjoittavat myös "osallistavan sosiaaliturvan" kannattajat leimatessaan työttömät laiskoiksi. Vihapuheeseen voi siis syyllistyä jopa valtion viranomainen, jos hän ei ota ihmisoikeuksia tosissaan.