Työttömien haukkuminen on jo MV-lehden tasoa

Mietin tässä ajankulukseni, että miten työttömien ja syrjäytyneiden osallistamispuhe eroaa MV-lehdestä? Tässä kirjoituksessani tuon esiin esimerkkejä.

Rikosoikeuden professori Terttu Utriainen toteaa YLEN uutisessa, että pitäisi kiinnittää vakavasti huomiota siihen kuinka pakolaisvastainen mieliala voi alkaa levitä. Hän toteaa seuraavaa: "Sellainen tilanne, että meillä on nuoria miehiä läjäpäin jouten, on aina vaarallinen, ihan riippumatta siitä minkä maalaisia he ovat." Utriaisen mukaan asia on kotouttamiskysymys: nuorille miehille pitää saada järkevää tekemistä.

Termistä "järkevä tekeminen" tulee mieleen yhteiskuntaan osallistaminen. Samanlaista nuorten leimaamista harjoitetaan paljon mediassa. Esimerkiksi A-Studio toteaa netissä 22.11.2013 raflaavasti tiivistäen seuraavaa: "Toimeentulotuki pois nuorilta? - Oleilua toimeentulotuella".

Lieksalainen leipomoyrittäjä moitti "hyvää sosiaaliturvaa". Lue lisää. Hänen mukaansa se kannustaa jäämään kotiin. Yrittäjän tarjoama "työ" olikin yhdeksän kuukauden mittainen rekrytointikoulutus, jossa tehdään oikeaa työtä ja josta ei saa palkkaa. Valtio siis kustantantaa yrittäjälle työntekijän maksamalla työttömälle sosiaaliturvan. Kuka enää palkkaa työntekijöitä kun kehityssuunta on tämä?

Rikkaat ovat historiassa tehneet yhteistyötä natsien kanssa. He tarvitsivat valevasemmiston. He kyllä kykenevät ahneuksissaan myös lietsomaan vihaa tyttömiä kohtaan. Työttömien haukkuminen on jo niin karmeaa, että se on MV-lehden tasoista.

Kun työpaikkoja ei ole, niin niitä ei vain ole. Siinä ei auta vihapuheeseen perustuva työttömien aktivointi. Totuus työttömyydestä on helppo tarkistaa lakikirjasta. Lue mututiedosta tästä. Julkinen valta kyllä valvoo sitä, että työtön hakee töitä. Mikäli henkilö kieltäytyy hänelle tarjotusta työstä, niin seurauksena on karenssi. Henkilön tulee myös hakea työtä (muuten seurauksena on karenssi).

Kirjoitin blogissani aiemmin (3.10.2015) mm. seuraavaa: Pääministeri Juha Sipilän erityisavustaja Antti Pentikäinen kommentoi mediassa turvapaikanhakijoista seuraavaa: ”Yksin jääneet yhteiskunnan pudokkaat ovat niitä, joista terroristijärjestö Isis on rekrytoinut taistelijoita”. Hänen mukaansa turvapaikanhakijoille pitäisi tarjota vaikka talkootöitä ennen kuin varsinainen työllistyminen onnistuu lain puitteissa. Hänen mukaansa tämä työ voisi olla mm. pusikoiden raivaamista, talojen maalaamista tai kyläkoulujen kunnostamista.

Nuoret miehet, työttömyys ja yksinäisyys siis yhdistetään automaattisesti syrjäytymiseen ja väkivallantekoihin. Voisiko olla myös niin, että on myös työttömiä, jotka osaavat itse järjestää rytminsä arkeen ilman risusavottaa? Voisiko olla myös niin, että myös työttömällä voi olla hyvä elämänhallinta ja työssä käyvällä huono? Tällaisella leimaamisella ja huolipuheella sekä pakkoauttamisella oikeutetaan yhteiskunnan syrjivät rakenteet. Kyse on tosiasiassa vain sisäsiististä MV-meiningistä. Myöskään kaunopuheinen leimaaminen ei ole mukavaa.

Lokakuun liike lienee uusi Marraskuun liike

Luin juuri Marraskuun liikkeestä kertovan artikkelin. Se kertoo suomalaisesta kontrollipolitiikasta ja sen vastustusesta. Lainasin myös kirjastosta kirjan ”Pakkoauttajat”. Tuo kirja muodosti liikkeen pohjan. Liike perustettiin 1967. Samana vuonna oli myös hippien rakkauden kesä. Se oli sen aikaista kapinointia porvarillisen moraalin mukaista konservatiivista kontrollipolitiikkaa vastaan. Nuoriso ja edistysmieliset halusivat haastaa porvarillisen moraalin.

Suomessa on aina ollut fundamentaalia konservatiivisuutta. Sama pätee porvarilliseen kuriin ja alaluokkien kontrolliin. Ihmisen tulee monesti olla joko pystyyn holhottu vailla omaa valtaa tai täysin ilman apua. Eli siis kaksi ääripäätä eikä keskitietä. Suomi on hyvin laitosvaltainen yhteiskunta. Suomalaisen huollon sanoja ovat mm. sosiaalihuolto, punaorpohuolto, irtolaishuolto, raittiushuolto ja huoltosuunnitelmaneuvottelu.

Pakkoauttaminen on luokkapolitiikkaa. Se kohdistuu kaikista vähäosaisimpiin yhteiskunnan jäseniin. Joillakin ihmisillä on kiihkomielisen kova tarve puolustaa yhteiskunnan kuria ja kontrollia. Luokkapolitiikkaa on esimerkiksi köyhien lasten huostaanotot / sijoitukset. Ne ovat viimeisen 20 vuoden aikana tuplaantuneet. Samaan aikaan vihapuhe työttömiä kohtaan on lisääntynyt. Kontrollipolitiikalla on aina tapana lisääntyä kun talous sakkaa. Huostaanotoilla on Suomessa väkivaltainen perinne myös historiassa. Kirja Punaorvot 1918 kertoo punaorpojen huostaanotoista. Heitä sijoitettiin pois äitiensä luota. Isät olivat kaatuneet vuoden 1918 luokkasodassa.

Nykyajan Marraskuun liikettä edustanee verkossa toimiva Lokakuun liike. Marraskuun liike järjesti mielenosoituksia ja propagoi ideoidensa puolesta. He puolustivat mm. sosiaalihuollon asiakkaiden ja laitosasukkaiden ihmisoikeuksia. Yksi mieleenpainuvista tempauksista oli alkoholistien itsenäisyysjuhla. Se oli siihen aikaan porvarillisen moraalin vastaista.

Alla on kuva Marraskuun liikkeen ajoilta: