sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Laitosvalta tsaarin aikaisena jäänteenä

Suomi on hyvin laitosvaltainen yhteiskunta. Laitosvaltaan liittyy erityisen vallanalaisuuden suhde oikeusturvaan. Erityisessä vallanalaisuus-suhteessa jokin ihmisryhmä nähdään perusoikeuksiltaan heikompina kuin ns. ”tavalliset” kansalaiset.

Laitosvalta / erityinen vallanalaisuus on vanha termi sille miksi joskus luokiteltiin ihmisiä eri kasteihin perustuslaillisilta oikeuksiltaan. Länsimaisen oikeuskäsityksen mukaan perusoikeuksien rajoitukset tulisi tehdä yksilökeskeisesti eikä henkilön viiteryhmän perusteella.

Kotimainen iltapäivämediamme on julkaissut reportaasin venäläisestä hoitolaitoksesta. Lue lisää. Tämä laitos toiminee perusoikeusvastaisilla säännöillä. En tunne paljoa Venäjän lakia, mutta siellä lainsäädäntö lähtee yhteiskunnan ja valtion edusta yksilön kustannuksella. Venäjällä valtio ei tunnusta saman lailla invidualismia kuten Suomessa. Suomessa taas valtio loukkaa invidualistisia periaatteitaan.

Tutustumalla oikeuskäytäntöön ja mediaan selviää useita erilaisia tapauksia, joissa hoitolaitoksissa ei ole toimittu yksilökeskeisten periaatteiden mukaan. Esimerkiksi lastensuojelulaitoksissa on käytetty joukkorangaistuksia. Tämä on ongelma myös muissa asioissa kuin hoitolaitoksiin liittyvissä asioissa.
Esimerkki: Oulun kaupungin liikuntapalvelut antoivat porttikiellon uimahalliin nuorille turvapaikanhakijoille yhden heistä mentyä naisten osastolle. Lue lisää. Kyse oli siis laittomasta toiminnasta kaupungin taholta. Kaupunki ei käyttänyt valtaansa yksilökeskeisesti.

Valvira on ohjeistanut muistiossaan 9.10.2015, että rajoitukset tietoteknisten laitteiden käyttöön tulee tehdä yksilökeskeisten periaatteiden mukaan. Mielenterveyslaki mahdollistaa yhteydenpidon rajoittamisen, mutta lainsäädäntö ei mahdollista kaikkia potilaita koskevia epäyksilöllisiä rajoituksia. Tämä periaate koskee myös alaikäisten hoitolaitoksia. Laitosvaltainen periaate elää silti edelleen tällä vuosituhannella joissakin laitoksissa (ainakin alaikäisten kohdalla).

Lainkirjoittajan opas kertoo seuraavaa:

” Perusoikeuskäytännössä on sanouduttu selkeästi irti sellaisesta käsityksestä, että jonkin ihmisryhmän perusoikeuksia voitaisiin rajoittaa pelkästään erityisen vallanalaisuussuhteen tai laitosvallan perusteella. Tällaisina ryhminä on aiemmin saatettu pitää esimerkiksi vankeja ja muita laitoksissa olevia sekä virkamiehiä. Nykyisin perusoikeuksien rajoitukset voidaan näiltäkin osin toteuttaa vain perusoikeuksien yleisten ja perusoikeuskohtaisten erityisten rajoitusedellytysten täyttyessä.


Tämä on ollut periaatteena viimeistään vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen myötä. Laitosvalta on Suomessa siis hallinnollinen jäänne, joka on jäänyt elämään vaikka se on laiton toimintamalli.

Olen tästä vallanalaisuudesta kirjoittanut myös aikaisemmin:

Kusenkeltainen ja laitosvaltainen Suomi

Erityinen vallanalaisuus

Suomen on turha haukkua naapuriansa. Itse asiassa muistutamme naapuriamme hyvin paljon. Suomessa ihannoidaan autoritäärisyyttä. Varhainen mielisairaita koskeva lakimme oli nimeltään houruinhoitoasetus vuodelta 1840. Sen oli antanut Venäjän tsaari Nikolai I.

Laitosvallasta riittää paljon juttua. Tämä artikkeli kertoo lähinnä asian ytimen.

sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Mietittävää MV-Sanomien lukijoille

Iltapäivälehdet ovat tulleet tunnetuksi mm. työttömien ja vähäosaisten arvostelusta. Hyvän esimerkin antaa Ilta-Sanomat. Uutisointi muistuttaa retorisesti jo tunnettua MV-lehteä. Tässä tekstissäni annan vähän miettittävää Ilta-Sanomien (vai MV-Sanomien?) lukijoille.

Lehti tuo artikkelissaan 7.8.2015 esiin ”ISIS-taistelijoiden” Kela-tuet. Jutussa on haastateltu myös sosiaaliministeri Hanna Mäntylää. Hän totesi laittavansa virkamiehet selvittämään ja tukkimaan porsaanreiät, että tulevaisuudessa ei voida maksaa Kela-tukia ISIS-joukkoihin lähteneille.

Asia ei ole ollenkaan näin mustavalkoinen sillä oikeus oleskella ulkomailla koskee myös suomalaisia työttömiä. Eivätkä kaikki maahantulijat ole ISIS-taistelijoita. Toisessa artikkkelissaan lehti tuo siis esiin kuinka taistelualueella sotiminen ei vaikuta Kelan tukiin.

Kelan sivuilta ilmenee kuinka työttömyysturvan saajalla on oikeus oleskella ulkomailla Kelalle siitä ilmoittamatta 3 kk eli lomailu ulkomailla onnistuu hyvin. Tämän ajan jälkeen siitä on ilmoitettava Kelaan. Ulkomailla voi oleskella enintään vuoden menettämättä oikeutta suomalaiseen sosiaaliturvaan.

Taistelualueella sotiminen on vain yksi mahdollinen muoto lomalle ulkomailla. Halutessaan suomalainenkin työtön voi lähteä ulkomaille oleskelemaan. Jos tämä oikeus otetaan pois niin sitten sen tulisi koskea myös suomalaisia, koska kaikki ovat perustuslain edessä yhdenvertaisia.

Pääministeri Juha Sipilän erityisavustaja Antti Pentikäinen on todennut kuinka ”yhteiskunnasta syrjään jääneet pudokkaat” ovat juuri niitä, joista ISIS rekrytoi taistelijoita. Hän siis väittää, että syrjäytynyt maahanmuuttaja haluaisi radikalisoitua juuri ISISIN toimintaan.

Samaahan sitä todetaan suomalaisista työttömistä. Aktivoimalla orjatöihin parannetaan muka elämänhallintaa. Kyse on vain sosiaalisen kontrollin järjestelmästä. Laitan alle netistä poimimani kuvan. Vaikka on asiallisesti akateemisesti osoitettu, että sosiaaliturvan alikäyttö tulee väärinkäyttöä kalliimmaksi, niin IS manaa kuinka ”sosiaalipummit” huijaavat, Venäjä vihollinen ja ”pitää laihtua”. Siinä eliitin luokkavallan asialla olevan julkaisun tekstiä.


















Lisäys 17.4.2016 klo 22.30: Tässä linkki Kelan sivulle: 
http://www.kela.fi/kun-elamantilanne-muuttuu_oleskelu-tai-tyoskentely-ulkomailla-

perjantai 1. huhtikuuta 2016

Rikkaiden talouspopulismi ja natsisympatiat

Meillä on huippuhyvä kilpailukyky toisin kuin rikkaat väittävät. Kilpailukykyvertailussa (maailman maista) Suomi sijoittuu sijalle 4. Suomessa ei myöskään teollisuuden työtuntikustannukset ole Euroopan korkeimmat. Tilasto alla. Suomessa työtunnin hinta on 35,9 €. Belgiassa, Tanskassa, Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa on Suomea korkeammat kulut.

Tilastot alla.































Porvareiden Talouselämä kirjoittaa, että Suomi käyttää eniten rahaa sosiaaliturvaan suhteessa BKT:hen. Totta, mutta tämä on aika alkeellinen tulkinta. Kyse on nimittäin suhdeluvusta. Kun työttömyys lisääntyy niin myös sosiaaliturvan menot lisääntyvät. Lisäksi BKT:hen vaikuttaa myös talouskasvu ja sen heikentyminen.

Suomessa on EU-maiden tehokkain julkinen sektori. Lue lisää tästä. Helsingin Sanomien mukaan se on myöskin EU-maiden suurin suhteessa BKT:hen. Suhde BKT:hen on kuitenkin vain suhdeluku. Talouskasvun alentuessa yksityisen sektorin suhde BKT:hen laskee. Talouskasvu tarkoittaa tiivistettynä, että lisää rahaa rikkaille. Julkisen sektorin suhde BKT:hen tällöin nousee kun julkisen sektorin tarve on aina olemassa. Kyse on siis suhdeluvuista. Kyse on siis puhtaasta talouspopulismista.

Kun mietitään niitä tosiasioita, että a) julkinen sektori on jo tehokas sekä b) sitä tarvitaan aina, niin mieleeni tulee ainoastaan selitysmallina se, että rikkaat haluavat käyttää köyhiä ja sairaita kohtaan sosiaalidarwinismia. Nimittäin aina on olemassa köyhiä ja sairaita, jotka tarvitsevat julkisia palveluja, esimerkiksi sosiaaliturvaa ja terveyspalveluja.

Fasismi on kovan markkinatalouden äärimmäisin muoto. Siksi viittaus natsismiin ja sosiaalidarwinismiin ei ole kaukaa haettu. Tehokkuusajattelu on osa kapitalismia. Siksi myös kaikista köyhimpiin ja sairaimpiin jotkut suhtautuvat halveksuen. Nettikeskusteluissa on esimerkiksi haukuttu työttömiä, maahanmuuttajia, alkoholisteja ja mielenterveyseläkeläisiä tuottamattomiksi loisiksi.

Fasistista tehokkuusajattelua Suomessa edustaa esimerkiksi vanhustenhoito, lastensuojelu ja psykiatria, josta tuoreena esimerkkinä Kupittaan tapaus. Resursseista: Seinäjoen hautausmaalle on haudattu Törnävän mielisairaalan hoidokkeja.

YLE kertoo artikkelissaan lääketieteen musta historia mm. seuraavaa:

Potilaat sullottiin vaunuihin. Junat saattoivat odottaa ratapihoilla päiväkausia. Ohikulkijat kuulivat silloin tuskaisia avunhuutoja. Kun vaunut lopulta tyhjennettiin, osa hoidokeista oli kuollut, osa oli tautien näännyttämiä tai muutoin erittäin huonossa kunnossa. Monet menehtyivät pian kuljetuksen jälkeen. Tämä ei ole sankarihauta vaan pikemminkin joukkohauta. Seinäjoen hautausmaalle on haudattu lähellä toimineen Törnävän mielisairaalan hoidokkeja. Sotavuosina potilaita kuoli selvästi enemmän kuin muulloin. Törnävälle siirtopotilaat saapuivat junalla Seinäjoen kautta. Huoneet täyttyivät äärimmilleen. Potilaat kärsivät tulehduksista ja nälästä. Laitoshoidokeille oli ruokaa vähemmän kuin muulle väestölle. Henkilöstöä kiellettiin toimittamasta potilaille lisäannoksia. ”

Kapitalismilla ei ole moraalia. Se pelastaa itsensä vaikka kaikista heikoimpien kustannuksella. Silloin kun kapitalismi ajautuu kriisiin, niin sillä on tapana muuttua rotuhygieniaksi. Kapitalismiin kuuluu erilainen ihmisarvon esineistäminen. Tämän todistaa myös Karl Marxin tavarafetismi. Valtiovarainministeri voi napsia vaikka selfien Seinäjoen Törnävän potilaiden hautapaikoilta ja sanoa omaisille # sori siitä.

Kansalaissodassa valkoisten puolella taistellut psykiatri Yrjö K. Suominen innovoi Suomeen samanlaista mielisairaiden joukkotuhontaa mitä Saksassa oli aikoinaan. Lue lisää. Valkoisen osapuolen edustajien rotuhygieniasta löytyy paljon lisätietoa kaivamalla sitä esiin. Esimerkiksi kansalaissodan punaisen osapuolen väitettiin toimineen jonkinlaisessa ”joukkopsykoosissa mielenterveysongelmaisina” ja agitaation vallassa. Punaista osapuolea diagnosoitiin ”heikommaksi ainekseksi”. Punainen osapuoli oli pitkälti antifasistista. Sen fasismin vastaiseen työhön voi tutustua Malmin hautausmaalla desanttien ja vastarintamiesten muistomerkillä (fasismin vastustajien muistomerkki).

Minua ei sinänsä haittaa se jos jollain on enemmän kuin vaikkapa syrjäytetyillä ihmisillä. Jos marginaaliryhmät työnnetään täysin marginaaliin, niin sitä en hyväksy.