maanantai 28. marraskuuta 2016

Julkisen sektorin suuruus on tilastoharha

Uuden Suomen blogisti Pekka Pylkkönen ottaa tekstissään kantaa Suomen julkisen sektrorin kokoon verraten sitä Ruotsiin ja muihin maihin.

Hän kirjoittaa: " Suomessa sosiaaliturvaan käytetään 25,4% bruttokansantuotteesta. Ruotsissa vastaava luku on 21,3%, EU:ssa keskimäärin 19,5%, Norjassa 18,1% ja Islannissa vain 10,2%. Kaikki julkiset menot puolestaan ovat Suomessa 58,1% suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ruotsissa 51,8%, EU:ssa keskimäärin 48,2%, Norjassa 45,6% ja Islannissa 45,7%. (Eurostat) "

Hänen mukaansa "Terveydenhuoltopanostuksissa olemme muuten EU:n kakkosia ja koulutuksessa kolmosia. Sosiaaliturvassa siis kärjessä". Hän myös väittää, että "Ruotsin julkisen sektorin kopioiminen pysäyttäisi velkaantumisen heti". Tämä tarkoittaisi hänen mukaansa julkisten menojen (kuten sosiaaliturvan) BKT-osuuden laskemista esim. Ruotsin tasolle.

Julkisia menoja ei voida laskea näin yksioikoisesti. Kyseessä on vain suhdeluku, joka kasvaa sitä mukaan kun työttömyys kasvaa ja yksityinen sektori supistuu sekä palvelujen käyttäjät lisääntyvät. Kyse on siis suhdanneherkkyydestä. On aika loogista, että lama-aikana tarvitaan myös enemmän työttömyysturvaa ja veronmaksajia on vähemmän.

Oikeistolaisesta yksioikoisuudesta ja luokkataisteluinnosta kertoo myös se, että johtava tilastoviranomainen (Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun) palauttaa blogissaan maan pinnalle julkisen sektorin koon kauhistelijat. 

BKT on joissain maissa suurempi kuin Suomessa. Vertailua voi tsekata vaikka täältä. Myös BKT:n koko siis vaikuttaa. Talouskasvun aikana julkinen sektori näyttää pienemmältä kuin laman aikana. Suomen julkinen sektori ei ole siis liian suuri vaan yksityinen sektori on mahdollisesti liian pieni.

Julkinen sektorimme on EU-maiden tehokkain (samoin meillä on vähiten valtion virkamiehiä EU:n alueella). Lisäksi Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on moittinut Suomea liian matalasta sosiaaliturvasta. Julkisen sektorin osuus BKT:sta ja sen rahamääräiset menot ovat kaksi täysin eri asiaa. Julkiset menot voivat olla siis matalat samaan aikaan kun suhdeluku on iso. Meillä myös eläkkeet lasketaan julkisiin menoihin (kaikissa maissa ei näin tehdä). Sosiaalimenot ovat Suomessa siis luultua matalammat.

"Erinomainen" ja kilpailukykyinen terveydenhoito näytti tuloksensa Turun Kupittaan psykiatrisessa sairaalassa, jossa potilaita pahoinpideltiin vuosia. Valvonta oli myös puutteellista ja henkilöstöresurssit riittämättömiä.

Lama-aikana mennään helposti eugeniikan tielle, jossa esimerkiksi mielenterveyspotilailla ja työkyvyttömillä ei nähdä ihmisarvoa. Pylkkönen on myös esittänyt huolensa, että työkyvyttömyyseläkkeitä käytetään väärin. Tämmöiset huolet kuuluvat äärioikeiston salaliittoteorioihin. Eivät selväjärkiseen ja ihmisarvoa kunnioittavaan keskusteluun. Samanlaista propagandaa esitettiin aikoinaan natsi-Saksassa ja sitä tuotiin myös Suomeen tiettyjen ideologien toimesta. Luin Kansamme parhaaksi - kirjasta. Modernin eugeniikan tielle lähtee myös rikkaan talousvaikuttaja - ja porvarissuvun poika Jari Enrooth.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti