perjantai 3. helmikuuta 2017

V*tun veronmaksajat!

YLE tuo artikkelissaan esiin kuinka Tytti Tuppurainen kisaa SDP:n puheenjohtajuudesta. Hänen mukaansa "SDP:n pitää olla hiljaisen enemmistön ääni". YLE kertoo: " Tavallisiksi ihmisiksi eli uudeksi hiljaiseksi enemmistöksi Tuppurainen kutsui "miehiä ja naisia, jotka lähtevät päivittäin töihin". "

Näin teoreettisena pohdiskelijana mietin, että onko nyt ihan hyvä typistää politiikkaa pelkästään ns. tavallisten työssä käyvien ihmisten asiaksi. Siis ikään kuin vain keskiluokan ääneksi. En toki minäkään mikään anarkisti tai 100 % marxisti ole, joka kannattaa valtion lakkauttamista tai absoluuttista luokattomuutta. Toki keskiluokan tyytyväisyys pitää ottaa huomioon, mutta sitä pitää osata myös provisoida asioilla, jotka se kokee epänormaaleiksi tai negatiivisiksi. Lisäksi marginaaliryhmät pitää huomioida ja ihmisarvon on oltava jakamaton.

Demarien lehti uutisoi viime vuonna kuinka SDP:n Ilkka Kantola pitää Turun Kupittaan mielisairaalassa tapahtuneita viranomaisvalvonnan ja rikosprosessin alaisia asioita häpeällisinä. Asian poliisitutkinta on tämän päivän Turun Sanomien uutisen mukaan täysin valmis. Kantolan mukaan: " Vakavasti sairaat psykiatriset potilaat ovat eräs erityisen haavoittuvassa asemassa olevista ihmisryhmistä ja siksi heidän hoitonsa asianmukaisuuden valvontaan tulee erityisesti panostaa. "

SDP näyttää unohtaneen marxismin periaatteet yhteiskuntaluokkien välisistä hierarkioista. Miksi aina mennään niin päin, että "tavallinen työssä käyvä verom maksaja" otetaan vain huomioon? Kuka huomioisi marginaaliryhmät kuten Kupittaan potilaat? Demarit ovat Suomen ja Ruotsin historiassa kannattaneet jopa rotuoppeja. Rasismia, fasismia ja eugeniikkaa voidaan pitää keskiluokkaisena, koska ne alistavat haavoittuvat vähemmistöt suurelle massalle eli keskiluokalle. Sosiaalidemokratia ei ole luokattomuuteen pyrkivä ideologia vaan se haluaa saada aikaan luokkanousua. Marxismin mukaan fasismi on hallitsevan luokan valtaa.

Suomessa oli käytössä viime vuosisadalla sterilointilaki (1935 - 70-luku), jonka mukaan mielisairaita ja kehitysvammaisia voitiin steriloida vastoin heidän omaa tahtoaan. Tutkielmassa "Kansalaisihanne sterilisaatioasiakirjoissa v. 1935-1949" todetaan mm. seuraavaa: " Oikeanlaisen, hyvän elämänkulun välttämättömänä ehtona oli kyky ja halu tehdä työtä, elättää itsensä ilman muiden apua. Tämä näkyi mm. siinä, että lakia haluttiin soveltaa henkilöihin, jotka näitä kriteereitä eivät täyttäneet. "

Keskiluokkaiset ihanteet olivat siis keskeinen (sterilointi)rotuhygienian peruste. Nämä rotuopit olivat kuin suoraan kansallissosialistien ohjelmasta. Rotuhygieenista narratiivia palvelee nykyään mm. vaatimukset hoitojen rajauksista pitkäaikaissairailta ja diabeetikoilta sekä työttömiin kohdistuva sosiaalikontrolli ja huostaanotot (myös ennen) epämääräisillä syillä.

Markku Mattilan väitöstutkimus (mainittu alla) kertoo kuinka kansalaissotaan (1918) liittyi rotuhygienia. Sen avulla demonisoitiin punaista osapuolta. Se oli siis valkoisen osapuolen luokkataisteluväline. Huolimatta historiastamme kokoomuslainen lehti Verkkouutiset on vuosituhannen vaihteessa jopa antifasistinen. Se kertoo vuonna 1999 mm. seuraavaa:

  • Eugeniikka eli rotuhygienia saavutti laajaa kannatusta suomalaisten asiantuntijoiden, tiedemiesten sekä lääketieteen ja hoiva-alan edustajien keskuudessa maan itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä. 
  • Suomalaisesta rodunjalostuksesta on valmistunut väitöskirja Tampereen yliopiston Historiatieteen laitoksella. Filosofian lisensiaatti Markku Mattilan tutkimus nimeltä Kansamme parhaaksi - Rotuhygienia Suomessa vuoden 1935 sterilointilakiin asti tarkastetaan 9. lokakuuta. Tutkimus on julkaistu Suomen historiallisen seuran julkaisusarjassa. 
  • Väitöskirjan mukaan rotuhygienia liittyi yhtenä osana siihen yhteiskunnalliseen kuri- ja sopeuttamiskampanjaan, jota heijastavat myös muut 1930-luvun huoltolait kuten alkoholisti- ja irtolaislaki. Näyttää siltä, että suomalainen valtaeliitti kannatti sterilointeja hyvässä uskossa estääkseen kansan degeneraation eli rappeutumisen. Ongelmaryhmiksi määrittyivät selvimmin rikolliset, köyhät, itsestään huolta pitämään pystymättömät ja ihannekansalaisten elämänmalleihin sopeutumattomat ihmiset.
  • "Kun lehden avaa ja lueskelee pikku-uutisia Amerikasta, niin joka toinen viikko on löydetty rikollisuuden geeni. Joka toinen viikko ne ovat löytäneet jonkun muun ihmisen käyttäytymistä ja sosiaalista puolta säätelevän geenin" Mattila kärjistää. Se on Mattilan mukaan aivan samanlaista geeniuskoa kuin 1920-30-luvulla. Silloinkin uskottiin, että rikollisuus varmaankin johtuu perimästä.
Haluan lopuksi kiteyttää, että liika tavallisuus eli ns. normaalius on hanurista. Siitä keksin otsikonkin. Ihmisarvo ei ole vain rikkailla ja nettoveronmaksajilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti